Tästä alkaa seikkailu
Kuinka paljon lisää kehtaan edes haluta? mietin selatessani perheen reissukuvia.
Pakkaa laukut. Lento lähtee pian. Kohta upotetaan varpaat hiekkaan paratiisisaarella.
Monessa kodissa pohditaan parhaillaan tulevia lomasuunnitelmia. Koronauutiset vaikuttavat epäilemättä valintoihin.
Etelä-Suomen talvista ennustetaan entistä pimeämpiä ja sateisempia. Tässä arvioni seurauksista.
Reilu vuosi sitten sain puhelun, jonka seurauksia en heti arvannut.
Sen piti olla Facebook-vitsi. Lupauduin juuri vuoden karkkilakkoon. Minä, sokerinisti.
Järkevä ihminen investoisi asuntoon. Hullu haaveilee roadtripistä Amerikkaan. Kumman valitsisit?
Näinä ilmastonmuutoksen hilpeinä aikoina lomakohteen valitseminen on kuin venäläistä rulettia.
Sähköpostissani odotti eilen viesti tuntemattomalta mieheltä. Se ryöpsäytti mieleen muistot.
Kas siinähän se. Suomalaisen mielenmaiseman peruskysymys. Miksi tuo? Miksen minä?
En lentele. Seison kotipihan loskassa ja tunnen, kuinka maailma pelastuu.
Matkailu on ollut suurin intohimoni. Kulunut vuosi muutti suhdettani siihen.
Tekisikö mieli köllähtää tuohon vitivalkoiselle hiekalle drinkkiä siemailemaan? Mieti vielä!
Majoituksen valitseminen lomamatkoille on nykyään helppoa. Hirveästi mahdollisuuksia valita väärin.
On avartava kokemus katsella kotihuudeja turistin silmin. Tässä tapauksessa kanadansuomalaisen.
Kokenut matkustaja reissaa pelkkien käsimatkatavaroiden kanssa ja pakkaa ajoissa. Not.
