Tästä alkaa seikkailu

Joulun tärkein lahja tulee tässä

Nairobin ihme: villieläimiä kaupungissa ja norsuja mutakylvyssä
Nairobin ihme: villieläimiä kaupungissa ja norsuja mutakylvyssä
Söpöysvaroitus! Kirahvien turvakodin lempeät jättiläiset
Söpöysvaroitus! Kirahvien turvakodin lempeät jättiläiset
Vuoden koskettavin matka: Pekka Hyysalon ja World Visionin kanssa Keniassa
Vuoden koskettavin matka: Pekka Hyysalon ja World Visionin kanssa Keniassa

Tänä jouluna aion ostaa itselleni lahjan, jolla on oikeasti merkitystä.

Jouluaattoon on enää vajaa viikko, mutta mieleni on askarrellut ihan muiden asioiden parissa. Olen muistellut syyskuista työmatkaani (2019) Länsi-Keniaan, selannut reissupäiväkirjaa, käsitellyt kuvia ja miettinyt jokaista kohtaamista. Niin kuin nelivuotiasta Kibetiä, joka asuu alkeellisessa savimajassa Ngoswetin laaksossa. Tässä pojassa oli jotain niin surumielistä, että sydäntä puristaa vieläkin, kun häntä ajattelen. Kibet kulki äitinsä perässä totisena, kannisteli mukanaan kulhoja, availi ja sulki ovia, yritti olla avuksi. En nähnyt hänen kertaakaan leikkivän. Kotona oli muutenkin alakuloinen tunnelma.

Kesti aikansa ennen kuin Kibet hymyili meille.
Tällaisessa kodissa ja pihapiirissä Kibet ja Gladys asuvat.


Syy selvisi, kun juttelin äidin kanssa. Gladys kertoi, että hänen toinen lapsensa oli kuollut synnytykseen helmikuussa. Vauva olisi voinut selvitä, jos Gladysille olisi tehty keisarileikkaus. Sen sijaan lääkäri oli kehottanut Gladysia vain ponnistamaan, vaikka vauva ei yksinkertaisesti mahtunut syntymään alakautta. Kun tämä oli vihdoin ymmärretty ja äiti siirretty leikkaukseen, oli ollut jo liian myöhäistä. Lapsen menettämisen suru näkyi Gladysissa, mutta myös Kibetissä, joka tuntui olevan selvästi huolissaan äidin jaksamisesta. Yhdenkään nelivuotiaan ei pitäisi joutua murehtimaan näin suuria asioita.

Hassuttelut kännykkäkameran kanssa saivat Kibetin hetkeksi rentoutumaan.


On oikeastaan edes vaikea kuvailla sitä tunneryöppyä, joka mielessä risteilee tällaisissa tilanteissa. Tekisi mieli vain halata, ottaa syliin ja jollakin taikatempulla puhaltaa pois perheen huolet. Samaan aikaan sitä ymmärtää, kuinka erilaisissa oloissa elämme. Ngoswetissa lähimpään terveyskeskukseen on helposti kilometrien matka, lääkkeistä on pulaa ja hoito puutteellista. Gladysinkin leikkaushaava on yhä niin pahoin tulehtunut, ettei hän pysty osallistumaan maatilan töihin. Kaupungissa työskentelevä puoliso käy kotona vain kerran kuukaudessa, joten äiti ja poika yrittävät selvitä arjesta kaksin.

Pääsimme tutustumaan myös paikallisen terveyskeskuksen tiloihin. Täällä äidit lepäävät synnytyksen jälkeen.
Sana tulostamme oli kiirinyt. Kyläläiset olivat pukeutuneet parhaimpiinsa.



Vierailu Ngoswetin terveyskeskuksessa oli yhtä pysäyttävä. Pihamaalla tepasteli vuohia ja lehmiä, ja odotushuoneeseen pyrähti yhtäkkiä kukkokin. Terveysasemalla ei ole ollenkaan lääkäriä, vain muutama sairaanhoitaja. Silti täällä yritetään hoitaa kaikkea malariakuumeesta synnytyksiin. Äidit kotiutetaan yleensä jo kuuden tunnin kuluttua synnytyksestä. Kotimatka taittuu kävellen tai mopon takatarakalla. Voi vain etäisesti kuvitella, miltä moinen ryskytys kuoppaisilla teillä tuntuu.

World Visionin tavoitteena onkin kehittää alueen terveydenhuoltoa ja saada ihmiset säännöllisten tarkastusten ja rokotusten pariin.

Valentinen ja Danin nelihenkinen perhe asuu peltihökkelissä. Seinällä on kuva heidän unelmiensa talosta.
Dan, viisikuinen Bramwel ja Valentine. Viisivuotias Abel-poika oli koulussa.


Ihmeellisintä on, että puutteellisista oloista huolimatta monesta ngoswetilaisesta perheestä henkii jokin selittämätön toivo. Se oli aistittavissa myös Chebiegon perheen luona: Dan ja Valentine saivat viisi kuukautta sitten toisen lapsen ja iloitsivat siitä, että Bramwel on terve. 26-vuotias Valentine kertoi käyvänsä säännöllisesti terveystarkastuksissa. Seurannan ansiosta perhe sai suomalaisen äitiyspakkauksen, joita on lähetetty Keniaan jo viisisataa.

Bramwel World Visionin työntekijän, Ruthin sylissä. 


Moskiittoverkon ja vaatteiden lisäksi Keniaan toimitetuissa äitiyspakkauksissa on mm. kantoliina, erilaisia salvoja, aurinkokennolla toimiva taskulamppu (monissa taloissa ei ole sähköä), steriilejä välineitä ja salvoja, sekä muovitettu alusta, joka säästää Valentinen mukaan sekä pyykkiä että vettä.

Äitiyspakkauksissa on moskiittoverkolla varustettu leikkikehä. Bramwelin yllä suomalainen potkupuku.


Tästä päästäänkin omaan joululahjaani: hankin juuri yhden 35 euron arvoisen äitiyspakkauksen sekä 33 euron arvoisen Terve taapero -setin, jolla yhdelle äidille taataan turvallinen synnytys ja vauvalle terveydentilan seuranta.

Ja löytyy täältä World Visionin eettisestä lahjakaupasta muuten halvempiakin paketteja: jo 7 eurolla ostat kehitysmaan lapselle ruokaa ja 26 eurolla koulutarvikkeita. Vesiputkiverkoston rakentamiseen voit puolestaan osallistua 15 euron lahjoituksella. Se on todella pieni raha meille, mutta iso lahja sitä oikeasti tarvitseville. Toivon, että sinäkin osallistut ja haastat mukaan myös kaverin.

Hyvää joulua!

P.S. Gladysin ja Tibetin tapaat muuten myös World Vision: Riku ja tähdet -ohjelmassa, jonka voit katsoa täältä. Nelonen näyttää ohjelman myös uusintana 21.12. ja 1.1.



Nairobin ihme: villieläimiä kaupungissa ja norsuja mutakylvyssä
Nairobin ihme: villieläimiä kaupungissa ja norsuja mutakylvyssä
Söpöysvaroitus! Kirahvien turvakodin lempeät jättiläiset
Söpöysvaroitus! Kirahvien turvakodin lempeät jättiläiset
Vuoden koskettavin matka: Pekka Hyysalon ja World Visionin kanssa Keniassa
Vuoden koskettavin matka: Pekka Hyysalon ja World Visionin kanssa Keniassa

-->