Ikimuistoisimmat roadtripit matkailuautolomista maasturireitteihin

Tämä blogi sai alkunsa perheemme Amerikan-roadtripistä 2013. Tässä mieleenpainuvimmat automatkat.


1. Kalifornia, Nevada ja Arizona 2013

Tästä se lähti, eikä sen jälkeen ole paluuta ollut. Monenlaista reissua olemme perheen kanssa ensimmäisen Amerikan-roadtripin jälkeen kokeilleet, mutta viikon rantaloman sijasta valitsemme yhä mieluiten autoloman. Muistan, että ensimmäiseen roadtrippiin liittyi monenlaista jännitysmomenttia. Mietimme, miten reilun kolmen viikon reissu tien päällä sujuu 9- ja 10-vuotiaiden lasten kanssa. Ovatko buukkaamamme tienvarsimotellit hirveitä murjuja? Pysymmekö reissubudjetissa? Ryöstetäänkö meidät? Entä, jos jotain tapahtuu? Kaikki murehtiminen osoittautui lopulta turhaksi. Lapset olivat loistavaa ja kärsivällistä matkaseuraa. Hyvien tieopasteiden ja navigaattorin avulla suunnistaminen oli superhelppoa ja polttoaine naurettavan halpaa. Parasta olivat tietysti maisemat, jotka vaihtuivat Los Angelesin sykkeestä Death Valleyn kuumaan erämaatiehen ja sieltä jälleen rehevän Yosemiten vuorimaisemaan. Kaikkiaan kilometrejä kertyi 3300.

Täällä lisää stooreja ekasta matkasta:
Mitä automatkailu Amerikassa maksaa?
Maailman kaunein rantatie
Kyyneliä Grand Canyonilla
Selvisimme hengissä Kuolemanlaaksosta
Aavekaupunki Bodie ja raivohullu sheriffi

Chevyn ilmastointi joutui koville Kuolemanlaaksossa, jossa lämpöä oli parhaimmillaan yli 50 astetta.


2. Nelivetomaasturilla Islannissa, 2014

Hiukan viileämpään ilmastoon vaihdoimme heti seuraavana vuonna, jolloin päätimme toteuttaa pitkäaikaisen unelman Islannin-matkasta. Koska halusimme lähteä tutkimaan myös pomppuisempaa sisämaata, vuokrasimme Land Rover Defenderin. Neliveto tulikin tarpeeseen erityisesti f35-reitillä, joka oli täynnä isoja kiviä ja hurjia kraaterimonttuja. Onneksi tuli otettua myös kattava vakuutus irtokivien aiheuttamien vaurioiden varalta. Erittäin hyväksi hankinnaksi osoittautui paperikarttakin, sillä erämaareiteillä navigaattorilla ei tehnyt mitään. Kymmenen päivän reissusta vietimme muistaakseni ainakin kuusi yötä teltassa. Jos lapsilta olisi kysytty, muita majoituksia ei olisi harkittukaan. Telttailu huikean luonnon keskellä on ikimuistoinen elämys, jonka rinnalla viiden tähden hotellit jäävät helposti kakkoseksi. Matkan kohokohtia olivat issikkavaellus, valassafari, jäätikkölaguuni ja liitovarjohyppy jyrkänteeltä.

Täällä lisää juttuja matkasta:
Terveisiä toiselta planeetalta
15 vinkkiä telttareissulle Islantiin
Näitä maisemia et näe ilman nelivetoa
Hylätyn lentokoneen tarina
Ikimuistoinen valassafari
Hei, me hypätään jyrkänteeltä!
Tältä näyttää jäätikkölaguuni

Jökulsárlónin jäätikkölaguunin värit ovat käsittämättömän hienot.


3. New Yorkista New Orleansiin, 2015

Toiselle Amerikan-reissulle lähdimme jo luottavaisin mielin. Ainoaa haastetta tuotti reittivalinnan tekeminen, sillä ensimmäinen autoloma avasi silmät Yhdysvaltojen monipuolisuudelle. Lopulta ajatus syvästä etelästä kiehtoi niin, että päädyimme ajamaan reilun kolmen viikon loman aikana New Yorkista Washingtonin, Smoky Mountainsin, Nashvillen ja Memphisin kautta New Orleansiin. 2600 kilometriin ja kahdeksaan osavaltioon mahtui muun muassa huikeita patikointireittejä, vuoristomökki, Elviksen Graceland ja rämeajelu alligaattoreiden keskellä. Ja kyllä reissussa sattui ja tapahtuikin: ensin kadotin ja sitten löysin kännykkäni New Yorkissa. Airbnb-majoituksemme meni puolestaan murtovarkaan vuoksi uusiksi Smoky Mountainsilla.

Videoita, kuvia ja käytännön vinkkejä löydät täältä:
Katso video: autolla New Yorkista New Orleansiin
Synttärit alligaattoreiden kanssa
Vuori vallattu Virginiassa
Tältä näyttää Elviksen kotona
Jokaisen suomalaisen pitäisi käydä New Orleansissa

Anni ihailee maisemia 1177 metrin korkuisella Sharp Top -vuorella Virginiassa.


4. Rovaniemeltä Lofooteille, 2015

Ensimmäisen reissun matkailuautolla teimme vuonna 2015, jolloin lensimme ensin Helsingistä Rovaniemelle ja buukkasimme sieltä Fiat Argosin. Tämä sen vuoksi, että reissuun oli aikaa vain viikko ja Vantaalta olisi kilsoja kertynyt turhan paljon näin lyhyeen matkaan. Reittivalinta osoittautuikin loistavaksi, sillä pääsimme ensin nauttimaan upeasta Käsivarren Lapista ja Kilpisjärven Saana-tunturista. Lofoottien saariryhmä oli jokaisen ennakkohehkutuksen väärti: vitivalkoiset rannat, turkoosi meri ja jylhät vuoret näyttivät epärealistiselta postikortilta. Matkustusajankohtakin oli täydellinen, sillä elokuun lopussa leirintäalueilla ja teillä sai viilettää lähes yksinään. Karavaanaritouhusta jäi muutenkin niin hyvä fiilis, että olemme vuokranneet matkailuautoja tämän jälkeenkin. Jopa talven laskettelureissulle.

Lue lisää Lofoottien-reissusta ja matkailuautoilusta:
Matkailuautoloma, taivas vai helvetti?
Lofoottien kaunein ranta (video!)
Postikorttimaisemia Lofooteilta
Maaginen Kilpisjärvi

Matkailuautossa ei tarvitse stressata majoituksista. Koti kulkee mukana.


5. Pärnu ja Saarenmaa, 2017

Jossain vaiheessa aloin kaivata vaihtelua lyhyille Tallinnan-pyrähdyksille ja ehdotin perheelle automatkaa kauemmaksi Viroon. Koska autopaikka laivassa olisi maksanut yllättävän paljon, päädyimme vuokraamaan auton vasta Tallinnasta. Käytännössä tämä sujui tosi näppärästi, sillä tilasimme auton suoraan satamaan, josta lähdimme heti ajelemaan Saarenmaata kohti. Tämä matka opetti, että Viro on niin paljon muutakin kuin Telliskivi ja Raekoja Platsin kuppilat. Hintatasokin on Saarenmaalla ja Pärnun suunnalla huomattavasti edullisempi. Haaveilen jo uudesta Viron-matkasta, josta voisi jatkaa muuallekin Baltiaan.

Lue lisää Virosta:
Automatkalle Viroon? Nappaa mukaan nämä vinkit
Mitä tehdä ja nähdä Saarenmaalla?
Näin edullisesti nelihenkinen perhe viettää syysloman Pärnussa
Testissä: Pärnun kylpylähotelli Hedon Spa
15 syytä matkustaa Tarttoon nyt
Maisema yli kattojen! Hotelli Tallinnasta 54 eurolla

Pärnun silkinpehmeillä biitseillä viihtyy koko perhe.


6. Hippibussilla Turusta Torremolinokseen, 1982

Roadtripeistä ei voi edes puhua mainitsemalla reissua, joka sytytti minussa jo lapsena seikkailun kipinän. Olin seitsemänvuotias, kun suuntasimme äidin, isän ja papan kanssa Turusta Tukholmaan ja sieltä aina Espanjan Torremolinokseen saakka. Nykyisen perheen kanssa tehdyt reissut kalpenevat tälle retkelle matkan pituudessa ja kulkupelissä: kovin moni ei lähtisi ajamaan vuoden 1967 rättikattovolkkarilla 9600 kilometrin matkaa. Varsinkaan, kun koko matka toteutettiin kahdessa viikossa. Tämä reissu osoitti kuitenkin, että kaikki on mahdollista, kun mukana on hyvä porukka ja ripaus yllytyshulluutta.

Lue lisää mielipuolisesta reissusta:
Hippibussilla halki Euroopan

P.S. Iltalehden haastattelussa kerroin muistakin automatkailussa huomioitavista vinkeistä, joista on toivottavasti iloa tämän vuoden Suomi-reissuillanne. Kannattaa lukea myös jutun viihdyttävä kommenttiosio... ;-)


Äiti ja minä vuonna 1982.