Maailman epätodellisin asia tehty: kesälomamatka varattu
Pääsemmekö kolmen vuoden tauon jälkeen vihdoin perheen yhteiselle lomamatkalle? Kohde ja kaksi unelmahuvilaa buukattu.
Tekisi mieli kiljua riemusta, mutta en tiedä, uskallanko vielä. Tämän postauksen julkaiseminenkin vähän hirvittää. Niin epävarmaa on ollut koko maailman touhu viime aikoina, ja absurdimmaksi vain muuttuu.
Olimme perheen kanssa ulkomaanmatkalla viimeksi kolme vuotta sitten Kroatiassa. Sen jälkeen ehdimme suunnitella majoituksia ja lentoja myöten unelmien roadtripin Amerikkaan, joka olisi kulkenut San Franciscosta junalla Portlandiin ja Seattleen. Sieltä tarkoitus oli jatkaa Montanan, Idahon ja Wyomingin kuuluisiin kansallispuistoihin, kuten Yellowstoneen.
Kaikki meni plörinäksi. Ensin Yhdysvalloissa syttyneet mellakat arveluttivat, viimeisen niitin matka-arkkuun toi koronapandemia. Kaikki lennot, junamatkat ja majoitukset oli peruttava. Rahallisestikin tuli hiukan takkiin, mutta suurinta oli pettymys matkan kosahtamisesta.
Koronatilanteen välillä rauhoittuessa aloimme haaveilla uusista seikkailuista. Innostuin työmatkalla Thaimaan edullisista hinnoista, mutta sitten rajoitukset menivät siellä päässä niin hankaliksi, ettemme halunneet ottaa riskiä. Sen jälkeen googlailimme lentoja ja hotelleja Dubaista, mutta matka kuivui jälleen omaan mahdottomuuteensa. Alkuvuodesta ryhdyimme kartoittamaan kivaa autoreittiä Eurooppaan. Sitten sota Ukrainassa syttyi ja kaikki tuntui taas turhalta. Mieli lamaantui.
Unelma, jonka haluan vielä toteuttaa
Viime vuosien aikana olemme nähneet mahtavia kohteita kotimaassa, mutta en edes yritä väittää, ettenkö olisi kaivannut ulkomaille. Olemme muistelleet erityisesti vuoden 2018 kesälomareissua Espanjan pieneen Competan kylään, josta meillä oli vuokrattuna mieletön huvila.
Suurin unelmani olisi yhä viettää Espanjassa pidempi aika, mieluummin koko pimeän ja lumisen talven yli. Voisin kuvitella vuokraavani vuorilta tai meren rannalta jonkun rauhallisen talon, jossa olisi hyvä wifi-yhteys etätöitä varten. Pandemian aikana useimmat toimeksiannot ja palaverit sujuivat puhelimitse tai Teamsilla. Uskon, että yrittäjyyteni mahdollistaisi tällaisen hypyn.
Viime aikoina parin viikon etelänlomakin on tuntunut taas utopialta. Kukaan ei tiedä, mitä Euroopassa tapahtuu ensi viikolla, saati huomenna. Siitä pitää huolen yksi mulkero itänaapurissa.
Toisaalta sitä suuremmalla syyllä on elettävä nyt. Haluan viettää yhdessä aikaa oman perheen kanssa, kokea uusia elämyksiä, rakastaa, juopua, syödä ja nauraa. En halua siirtää mitään huomiseksi tai ensi vuoteen.
Sota tai korona eivät ole ainoita uhkia ihmisen elämässä.
Tässä on lomahuvilamme...
Jos kaikki menee putkeen, eikä mitään yllättävää (huhhuh, hikeä puskee) enää tapahdu, niin juon tuossa maisemassa kylmää cavaa ensi kesänä. Asetun aurinkotuoliin viikoksi, enkä nouse ylös muuta kuin lasiani täyttämään ja tapaksia tankkaamaan. Tämä on toinen taloista, jonka vuokrasimme airbnb:ltä kesälomaksi. Granadassa, Herraduran kalastajakylässä sijaitseva huvila myi itsensä meille jo ensivilkaisulta.
Ja tässä toinen lomakoti!
Vuoden 2018 vuokratalossa meitä viehätti vuoristonäkymä ja rinteillä kilistävät vuohet. Koska halusimme kokea samanlaisen tunnelman myös tulevana suvena, buukkasimme toiseksi Espanjan-viikoksi huvilan Sedellan kylän kupeesta. Talo sijaitsee Malagan maakunnassa, mutta on käytännössä ylhäisessä yksinäisyydessään vuorilla. Tänne täytyy tulla siis isojen ruokalastien kera, sillä lähellä ei ole tavernoja tai kauppoja. Toisaalta juuri se viehättää: olla omassa rauhassa perheen kanssa, patikoida vuorilla ja pulahtaa uima-altaaseen, jossa ei ole ketään muita kuin me.
Voiko vielä jokin mennä pieleen?
Meidän perheeseen pandemia vaikutti niin, että jossakin vaiheessa lopetimme matkoista haaveilun kokonaan. Emme halunneet innostua vain pettyäksemme. Ukrainan sota meinasi käynnistää samat mekanismit uudelleen, mutta päätimme, että taistelemme pelkoja vastaan. On turhaa jossitella, mitä kenties ehkä voi tapahtua. Jos sille linjalle lähtee, voi istua loppuelämänsä kotona pahinta odottamassa.
Tuo alla oleva, Competan lomakodista napattu kuva hymyilyttää minua aina. Samalla asenteella suuntaan tulevaan. Ilon kautta.