Sodan ja rauhan keskus Muisti avautuu – tältä siellä näyttää

Sodan ja rauhan keskus Muisti avautuu – tältä siellä näyttää

4.6.2021 Mikkeliin avautuva Muisti on tyylikkäästi toteutettu tiedekeskus, joka tarkastelee Suomen historiaa ja sotavuosia uudesta näkökulmasta. Saimme kunnian olla Muistin ensimmäiset vieraat.

Kaupallinen yhteistyö: Visit Saimaa

Tunnustettakoon, etten ollut koulun historian tunneilla aina ihan hereillä. Nuoren ihmisen mielessä maailmansodat näyttäytyivät loputtomina vuosilukujen letkana, sotaveteraaneina, sankarihautoina ja menetetyn Karjalan kaipuuna. Vielä aikuisenakin on usein tuntunut siltä, että sodan muistelun on pakko noudattaa tiettyä kaavaa tai se on jotenkin väärin. Suomalainen sotilas on yhä kuin Rokan Antti ja nainen uuttera lotta tai sureva leski.


Mikkeliin perjantaina avautuva Muisti on ensimmäinen sodan ja rauhan aikaan keskittyvä tiedekeskus, joka tarkastelee sotia laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä ja yksilöiden näkökulmasta. Juuri tällaista olen pidempään kaivannut: käytännönläheisiä kuvailuja sotavuosien arjesta, ihmisten unelmista ja peloista. Empatiaa ja samaistumispintaa. Toteutuksessa on hyödynnetty videota, ääntä, virtuaalitekniikkaa ja pelillisyyttä.

Muistia on suunnitellut intohimoinen ryhmä toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskisen ja sisältöjohtaja Pia Puntasen johdolla jo vuodesta 2018. Kuuden miljoonan euron hanketta on luotsattu yhdessä yhteiskunta- ja historiatieteilijöiden kanssa.

Sijainti on luonteva: Muisti avautuu perjantaina 4.6.2021 Mikkeliin, puolustusvoimien entisen Päämajaan. Samassa rakennuksessa 1970-luvulta saakka toiminut Päämajamuseo on siis nyt osa isompaa tiedekeskusta. Mikkeliin pääsee näppärästi myös junalla. Juna-asemalta on Muistiin vain 800 metrin matka.



Muistissa matka alkaa Viipurin vanhalta juna-asemalta ja heittää kävijän äänimaailmaa myöten 1920-luvulle, jolloin Suomi oli juuri itsenäistynyt ja eli vahvaa nousukautta. Näyttelyn alkuintro koostuu vanhoista filminpätkistä, joista voi bongailla tuttuja paikkoja ja nähdä, miten ihmiset pukeutuivat 20-luvulla.

Turussa höyrylaivat puksuttivat Aurajokea pitkin 1920-luvulla. Tuomiokirkko näyttää samalta tänäänkin.


Muistissa idea on alusta saakka kävijän osallisuus. Täällä ei ole siis tarkoitus tuijotella pölyyntyneita esineitä vitriinissä, vaan matkustaa aikakoneella tapahtumapaikoille. Tarinat-huoneissa jokainen vieras voi valita, kenen matkassa kulkee toisen maailmansodan läpi. Muistin henkilögalleriaa kasvatetaan koko ajan: nyt aluksi mukana on kuusi suomalaista, joista jokaisen tarina perustuu autenttisiin tositapahtumiin. Minä päädyin evakkotyttö Anjan matkaan ja Timppa ja Lassi (16) valitsivat rintamalle joutuneen Onnin. Anni (17) halusi kokea sodan aseista kieltäytyneen pasifistin, Arndtin rinnalla.


Tykkään siitä, että sotaa tarkastellaan moninaisesti ja mahdollisimman erilaisten ihmisten kautta. Ulkoministeri Väinö Tanner katsoi sotatilannetta aivan eri kulmasta kuin Suomen kuuluisin aseistakieltäytyjä, Arndt Pekurinen. Jokainen on joutunut tekemään tilanteen kiristyessä päätöksiä, joiden seurauksia he eivät ole sillä hetkellä osanneet vielä aavistaa.

Anja joutui raskaalle evakkomatkalle kuljettaen nääntynyttä karjaa mukanaan. Hänen tositarinansa on kirjoittanut kirjailija Sirpa Kähkönen.


Ei ole helppoa paketoida ihmiskunnan tuhoisinta sotaa helposti omaksuttavaan muotoon. Konflikti ravisutti koko maailmaa ja synnytti uusia kriisejä, joista moni vaikuttaa jälkipolviin tiedostamatta vielä tänäkin päivänä. Yhtenä Muistin tehtävänä onkin opettaa ja sivistää, mutta se tehdään visuaalisin ja konkreettisin keinoin. Pysäyttävä on muun muassa isolle seinälle heijastettu maailmankartta, joka kertoo muuttuvan aikajanan tavoin, mitä eri puolilla maailmaa tapahtui samaan aikaan. Se antaa kummasti perspektiiviä Suomenkin sotiin.

VR-laseilla nuoremmatkin vierailijat kokevat, miltä tuntuisi olla etulinjassa. Tämä oli meidän teinien suosikki. Kuva: Pihla Liukkonen.


Muistin jännittävin osuus toteutetaan virtuaalitekniikkaa hyödyntäen. Yli 12-vuotiaat kävijät pääsevät kokemaan, miltä näytti ja tuntui Karjalankannaksen Summassa, Mannerheim-linjan bunkkerissa 1.2.1940. Talvisodan läpimurtotaistelun päivä on ikuistettu sääolosuhteita ja maaston korkeuseroja myöten. Viimeisimmät tiedot tilanteesta on vielä varmistettu paikalla olleelta komentaja Antero Kalliolta.

Käytännössä astuimme kukin vuorollamme pieneen koppiin, jossa päähän puettiin VR-lasit. Koppiin puhallettiin myös kylmää ilmaa talvisodan olosuhteita kuvaamaan. Olen aina suhtautunut vr-tekniikkaan hiukan skeptisesti, mutta Muistissa toteutus on tehty taitavasti. Kun yhtäkkiä huomaat seisovasi bunkkerissa ja kuulet pommikonelaivueen lähestyvän, pelko alkaa väkisinkin kuristaa kurkkua: milloin jysähtää, ja missä? Tekee mieli vaistomaisesti painua matalaksi ja suojautua. Käsittämättömintä on tajuta, että kaikille tämä ei ole ollut peliä. Minä voin astua koska tahansa ulos ovesta turvaan.

Vakoilijat ovat joutuneet kenttäoikeuden eteen Karhumäessä vuonna 1941. Kuva: SA-kuva.


Matka läpi sotavuosien jatkuu Muistin alakerrassa, jossa oli ainakin omaan makuun yksi kiinnostavimmista osuuksista. Täällä kurkistetaan sodan kulisseihin, sen tuomiin lieveilmiöihin ja ihmisten arkeen. Miltä tuntui lähettää kirje omalle puolisolle tai veljelle tietäen, että joku aukaisi sen postituksen aikana ja tutki sisällön? Tai millaista oli pysähtyä juttelemaan naapurin kanssa, joka saattoikin olla valtion palkkaama mielialatarkkailija? Tuskin sekään ilahdutti, kun maahan asetettiin tanssikielto ja sen rikkoneita rangaistiin. Koronavuoden rajoitukset tuntuvat yhtäkkiä aika pieniltä sotavuoden määräysten rinnalla.

Muistissa pohditaan myös valtaa ja sen mukanaan tuomaa vastuuta. Päättäjiä on helppo arvostella, mutta minkälaisia linjauksia itse tekisit tiukan paikan tullen? Tätäkin pääsee Muistissa konkreettisesti kokeilemaan.

Kuva: Pekka Kyytinen, Museovirasto, kansatieteen kuvakokoelma, Pekka Kyytisen kokoelma.


Muistissa on paljon vanhoja mustavalkokuvia, joihin Tommi Rossi on palauttanut värit tietokonetekniikalla. Se sitoo kuvien hetket jotenkin liikuttavasti tähän päivään, tuo lähemmäksi. Huomaan, että varsinkin sotalasten kuvat koskettavat: miten raastavaa on ollut lähettää oma lapsi evakkoon vieraaseen perheeseen... Ei sitä voi vanhempana edes ymmärtää.

Kun isät ja veljet olivat rintamalla, lapset joutuivat maatiloilla myös töihin.
Tämä kuva jäi mieleen, sillä siinä nainen näytetään hyvin sensuellina, eroottisena ja itsevarmanakin.


Muistin Koti-huone on yksi suosikeistani, sillä se näyttää kuvin ja tarinoin, minkälaista elämä sodan kulisseissa oli. Miltä tuntui pyörittää kotia yksin, kun puoliso oli rintamalla? Mikä oli naisen rooli sotavuosina ja minkälaisia odotuksia yhteiskunta hänelle asetti? Miten ihmiset toteuttivat unelmiaan, viettejään ja lemmenkaipuutaan poikkeusoloissa? Äärettömän kiinnostavaa, sillä juuri tämä osuus on usein leikattu pois sodan sankaritarinoista.


Tämä kuva herätti ajatuksia, vaikka onkin varmasti lavastettu tilanne.
Harvoin on näytetty näitä otoksia sotamuistelmissa. Hymyilytti. Kuva: Olli Kleemolan henkilökohtainen kokoelma.


Muistin yhteydessä toimii pieni museokauppa, jonka tuotteet on valittu ajatuksella sota-ajan henkeen: on korvikekahvia, puhdetöitä ja luonnonkosmetiikkaa. Meidän vierailun aikana lounaskahvila oli vielä kiinni, mutta pääsimme jo kurkistamaan melkein valmiisiin tiloihin. Tarjolla tulee olemaan ainakin lounaskeittoa, kahvia, teetä, virvokkeita ja leivonnaisia.

Muistin pääsyliput kannattaa ostaa etukäteen verkkokaupasta (liput 12–18 euroa), sillä koronarajoitusten vuoksi kävijämääriä joudutaan aluksi rajoittamaan. Alle 12-vuotiaat ja Museokortin omistajat pääsevät tiedekeskukseen ilmaiseksi.

Muistin toiminnan ajatus kiteytyy mielestäni hienosti tähän lauseeseen:

Muisti kertoo sodasta edistääkseen rauhaa. Muisti on niille, joita sodan historia kiinnostaa, ja erityisesti niille, joita se ei kiinnosta.

Uskon, että tämän kokemuksen jälkeen kyllä kiinnostaa.


Muistin markkinointi- ja viestintävastaava Anna-Maija Hunter sekä sisältöjohtaja Pia Puntanen olivat oppainamme Muistissa. Kiitos ikimuistoisesta vierailusta!




sanna image
sanna