Kreivin luona kylässä Malmgårdin linnassa

Kreivin luona kylässä Malmgårdin linnassa

Monet Suomen kartanot ovat avanneet ovensa matkailijoille. Me kävimme kierroksella Malmgårdin linnassa, jossa yksityiskotia esitteli kreivi Henrik Creutz.

On ihmeellistä, kuinka läheltä voi löytyä paikkoja, joissa voi hypätä aivan toisenlaiseen maailmaan. Meiltä kotoa Vantaalta on Loviisaan ja Malmgårdin linnaan vain 64 kilometrin ja 45 minuutin ajomatka. Henkisesti hyppy onkin sitten paljon pidempi: keskiluokkaiselta omakotitaloalueelta suoraan aatelissuvun elämään.

Malmgårdin linna on avoinna yleisölle kesäkaudella ainakin syyskuun loppuun saakka. Linna sijaitsee entisen Pernajan kunnan alueella, kumpuilevan maalaismaiseman ja komean puukujan päässä. Malmgårdiin olin sopinut tapaamisen kreivi Henrik Creutzin kanssa, joka olikin meitä vastassa linnan pihalla (kiitos treffien järjestämisestä, Päivi Arvonen & Cursor Oy). Äiti lähti kaveriksi tiluksia katsastamaan.


Jo jutustelun alkumetreillä selvisi, että olemme syntyneet Henrikin kanssa molemmat vuonna 1974, aika erilaisissa maisemissa tosin. Minä vietin lapsuuteni Raisiossa, Henrik täällä Malmgårdin linnassa.

Creutzin aatelissuvun omistuksessa Malmgård on ollut 1600-luvun alusta lähtien. Henrik edustaa 13. sukupolvea ja on johtanut linnan kartanoa vuodesta 2013. Tuolloin hänen isänsä, Johan Creutz jäi eläkkeelle.

"Ensin iski kyllä paniikki, että miten pärjään, mutta vanhempien avulla ja virheitäkin tekemällä olen oppinut. Fredrik-veljeni on mukana myös, mutta käytännössä vastuu Malmgårdin toiminnasta on nykyään minulla, sillä Fredrik asuu päätoimisesti Lontoossa."


Hulppeista puitteista ja aatelistaustasta huolimatta Henrik sanoo olevansa ennen kaikkea maanviljelijä. Malmgårdin tilaan kuuluu 500 hehtaaria peltoja, joilla viljellään luonnonmukaisesti vehnää, kauraa, ohraa, ruista, rypsiä, spelttiä ja emmervehnää. Ennen tilalla oli myös lehmiä, mutta maito- ja lihatuotannosta on luovuttu sen työläyden vuoksi.


Äkkiseltään luulisi, että linnanomistajana elämä on helppoa. Senkun seuraa vierestä, kun vilja kasvaa. Henrikin puheista kävi kuitenkin aika pian selväksi, että työtä riittää niin paperi- ja byrokratiaviidakossa kuin vanhan päärakennuksen kunnostamisessakin. Yhteistyö Museoviraston ja entisöinnin ammattilaisten kanssa on historiallisessa kohteessa välttämätöntä. Linnan kunnossapito ja tilan pyörittäminen nielevät myös rahaa. Malmgårdilla on töissä 12 henkilöä, osa heistä matkailun ja osa maanviljelyn puolella. Henrikillekin lapsuudenkoti on nykyään ennen kaikkea työpaikka: hänen nelihenkinen perheensä asuu Helsingissä, jossa myös 9- ja 12-vuotiaat lapset käyvät koulua.

"Nähtäväksi jää, ovatko he aikoinaan kiinnostuneita jatkamaan Malmgårdin toimintaa. Emme halua pakottaa lapsia tähän. He saavat itse päättää, mitä haluavat työkseen tehdä."

Malmgårdin tilaan kuuluu peltojen lisäksi kaunis englantilaistyylinen puutarha.


Creutzin suvulle Malmgård siirtyi 1614, jolloin tilaa hallinnoinut virolainen sotaleski Catharina Hess von Wichdorff avioitui Pernajassa asuvan Ernst Creutzin kanssa. Alunperin tilalla oli vaatimattomampi, kaksikerroksinen puutalo. Nykyisen linnan rakennutti suvun mahtimies, kreivi ja Turun kuvernööri Carl Magnus Creutz, jonka mielestä tiluksen entisen rakennukset olivat aivan liian vaatimattomia.

Ja komea lopputuloksesta tulikin: vuonna 1885 valmistuneen, hollantilaista uusrenessanssityyliä edustavan kartanon on suunnitellut arkkitehti Frans Sjöström. Creutzin suvussa sitä on aina kutsuttu linnaksi.

"Täällä on 52 huonetta eli yhtä paljon kuin on viikkoja vuodessa. Ja ikkunoita on yhtä paljon kuin päiviä vuodessa, 365 siis."

Malmgårdin koristeellinen ja valoisa kirjasto on mielestäni linnan kauneimpia huoneita.


Malmgårdin linnassa kannattaa tiirailla myös ylös, sillä katto on täynnä hyvin säilyneitä, Salomon Wuorion maalauksia. Syrjäisen sijaintinsa ansiosta linna kesti aikoinaan myös sotavuodet, sillä pommikonelaivueet tähtäsivät kriittisempiin kohteisiin. Creutzin sukua koeteltiin oikeastaan vain 1800–1900-lukujen vaihteessa kenraalikuvernööri Bobrikovin aikana, jolloin he joutuivat lähtemään maanpakoon Ruotsiin.

"Tosin silloinkin sukumme sai tehtyä herrasmiessopimuksen niin, että he pääsivät lopulta palaamaan takaisin linnaan."

Henrik korostaa, ettei heidän perheensä ole halunnut tehdä linnasta museota, vaan kiinnostavan kesäkohteen matkailijoille. Yksityiskodin lisäksi tietenkin.


Linnan toisen kerroksen juhlasali loksauttaa leuat. Koristeellinen pitkä huone on täynnä Creutzin suvun potretteja ja kullanhohtoa. Salissa on vietetty yli 136 vuoden aikana monia suvun juhlia ja kestitty myös vieraita. Yksi perhetuttavista oli presidentti P.E. Svinhufvud, joka vieraili täällä usein.

Henrikillä on salista hiukan toisenlaisia muistoja.

"Meillä oli tapana pelata serkkujen kanssa täällä tennistä sillä seurauksella, että kerran yksi Muranon kattokruunuista meni rikki. Piilotimme sirpaleet ensin taskuun ja olimme ihan hiljaa, mutta pakko se oli äidille ja isälle sitten lopulta paljastaa. Onneksi kruunuun löytyi osia ja se saatiin korjattua."

Tennispallon uhri.
Venäläisen kamariherran univormu. "Poikani kokeili tätä ylleen hiljattain", Henrik paljasti.


On muuten aivan huippua, että nimenomaan isäntä itse vetää linnassa opaskierroksia. Historialliseen linnaan liittyvät tarinat heräävät aivan eri tavalla eloon, kun Henrik kertoo oman sukunsa vaiheista. Kierrokseen tulee silloin henkilökohtaisuuden tuntua ja kävijä kokee olevansa oikeasti vieraana.

Metsästys on kuulunut Creutzien harrastuksiin.


Malmgårdin linnassa tehdään opastuksia tilausryhmille, mutta pienemmälläkin kokoonpanolla voi tulla paikalle tiettyinä päivinä. Ajantasaisin informaatio löytyy Malmgård & Kartanopuodin facebook-sivulta. Noin 50 minuuttia kestävä kierros maksaa aikuisilta 15 euroa ja 7–13-vuotiailta 7,50 euroa. Alle 6-vuotiaat pääsevät mukaan ilmaiseksi.

Creutzit ovat lainanneet taidekokoelmiaan muun muassa Ateneumin näyttelyihin.
Tähän huoneeseen perhe kokoontuu yleensä jouluna syömään.
Vanhassa navetassa toimivat nykyään Malmgårdin panimo ja puoti.


Parhaiten Malmgård tunnetaan nykyään palkitusta oluestaan, jota on myynnissä isojen ketjuliikkeidenkin hyllyillä. Senkin syntyyn liittyy hauska tarina. Henrikin isä, Johan Creutz osallistui 2000-luvun alussa olutkurssille Piikkiössä. Sitä veti panimomestari Tuomas Markkula, jonka kanssa Johan kehitti suodattamattoman pintahiiva-alen, Dinkelin. Malmgårdin panimo perustettiin vuonna 2009.

Panimo toimii nykyään entisen navetan tiloissa, jossa järjestetään myös oluenmaistatuksia. Valikoimaa piisaa, sillä erilaisia oluita Malmgård-brändin alta löytyy jo 19 ja siidereitäkin muutama.

Meille suurin yllätys oli, että Malmgårdin tuotevalikoimaan mahtuu paljon muutakin. Kartanon puodissa on myynnissä oluiden lisäksi mm. jauhoja, viinietikkaa, rypsiöljyä, hunajaa, pastaa, mehuja ja keksejä. Henrik häärii puodin kassalla yhtä tottuneesti kuin oppaana kierroksilla.

Kiva kesäkohde tämä on. Menkää ihmeessä käymään!

Tuliaisostosten kanssa kotiin.



sanna image
sanna