Kolme uniikkia hotellia Saimaalla
Nämä Saimaan hotellit jäivät mieleen persoonallisilla yksityiskohdilla ja hyvällä palvelulla.
Kaupallinen yhteistyö: Visit Saimaa
On oikeastaan mahdoton määritellä, mikä tekee hotellista ainutlaatuisen, sillä mieleenpainuvin kokemus syntyy usein pienistä hetkistä ja yllättävistä oivalluksista. Samasta syystä tähtiluokitus ei kerro hotellista välttämättä mitään. Luksustelu on kivaa, mutta ahdistuisin, jos kannoillani pyörisi koko ajan joku pokkuroiva hovimestari. Sen sijaan muistan aina hotellit, joiden sängyt ovat olleet erityisen mukavia tai joissa aamiainen on ollut poikkeuksellisen hyvä.
Saimaalla yövyimme äidin kanssa kolmessa hotellissa, joista jokainen täytti nuo kriteerit, mutta paljon muutakin spesiaalia kohteista löytyi.
Rantasalmen Porosalmella sijaitsevaa Järvisydäntä ei ole suitsutettu turhaan. Viimeisin palkinto tipahti Saimaalle huhtikuussa, kun Järvisydän valittiin Vuoden Kotimaan Matkailuyritykseksi (2020). Kyse ei olekaan pelkistä majoitustiloista, vaan ympärivuotisesta lomakeskuksesta, jota täydentävät kylpylä, saunamaailma, norpparisteilyt ja luontoretket. Kokonaisuuden kruunaavat arkkitehtuuriset innovaatiot, joissa ei ole mielikuvitusta säästetty. Vaikka Järvisydän on kaukana skandinaavisen pelkistetystä tyylistä, hulluimmatkaan ideat eivät täällä tunnu liioitelluilta.
Perheyrityksen historia sai alkunsa jo vuonna 1658, jolloin Heiskasen suku alkoi pyörittää alueella kestikievaria. Nyt meneillään on jo 11. sukupolvi ja Järvisydämen puikoissa häärii monitoimimies Markus Heiskanen.
Yövyimme äidin kanssa kelluvassa House Boatissa, jonka perässä on massiiviset moottorit ja keittiössä ohjaamo ruoreineen. Tämä mahdollistaa lomakodin siirtämisen kipparin avustuksella kauemmaksikin järvelle.
Meidän neljän hengen asuntoveneessä oli 2 makuuhuonetta, joissa molemmissa oli omat vessat ja suihkut. Lisäksi sisäänkäynnin luona oli vielä puilla lämmitettävä sauna, jota tulikin testattua. Lauteille mahtui juuri sopivasti kaksi pyllyä ja kompaktin kokonsa vuoksi sauna myös lämpeni vikkelästi. Löylyt olivat kostean pehmoiset niin kuin puusaunassa aina.
Saunasta kipusimme vilvoittelemaan House Boatin katolle, jossa oli isot sohvaryhmät ja jopa oma grilli. Ihan mahtava paikka auringonottoon ja lämpimästä kesäillasta nauttimiseen. Yritin muuten etsiä House Boatista uimarappusia, mutta en löytänyt. Vai olisiko sitten niin, että järveen pääsee pulahtamaan vain silloin, kun House Boat on siirretty kauemmaksi Järvisydämen satamasta.
Asuntoveneiden lisäksi valittavana on hotellihuoneita, uusia maisemasviittejä ja perinteisiä mökkejä. Huonevaihtoehdot ja ajantasaiset hinnat löytyvät täältä.
Ei uintia silti väliin tarvitse jättää, sillä samassa lahdenpoukamassa on Järvisydämen uimaranta. House Boatin hintaan kuuluu myös maksuton sisäänkäynti viereiseen Järvikylpylään (muuten liput aikuisilta 29 e ja lapsilta 18,90 e), joka on elämys sinänsä. Kylpylässä on kuusi erilaista saunaa, viisi allasta ja hemmotteluhoitojen Day Spa. Kiva juttu on sekin, että kylpylää lämmitetään ekologisesti maalämmöllä ja aurinkoenergialla.
Järvisydämen päärakennuksessa on viinikellari sekä ravintola, jossa tarjotaan mutkatonta savolaista lähiruokaa aamiaisesta illalliseen saakka. Yksi mahdollisuus on tilata ruuat huoneeseen niin kuin me teimme. Viisas ratkaisu: House Boat oli niin ihana, ettei sieltä olisi malttanut lähteä minnekään.
Järvisydämen vastaanottoon tiivistyy muuten Heiskasen perheen innovatiivisuus. Respaa koristaa yli satavuotias puulaivan runko, jonka ympärille koko talo on alunperin rakentunut. Lomakeskus on täynnä muitakin pieniä yksityiskohtia, joita on kiva bongailla vierailun aikana.
Olen käynyt pariinkin otteeseen jututtamassa Saimi Hoyeria Savon sydämessa, mutta vasta nyt ennätin viettää yön Punkaharjun historiallisessa hotellissa. Koristeellisen pitsihuvilan pihalla on jo helppo ymmärtää, mikä sai Saimin rakastumaan paikkaan reilut neljä vuotta sitten. Jylhän kukkulan päältä avautuva metsämaisema on hengästyttävän kaunis: mustikkamättäitä riittää silmänkantamattomiin ja korkeiden mäntyjen lomasta välkehtii järvi. Samasta näkymästä ne Runeberg ja Topeliuskin aikoinaan inspiroituivat.
1840-luvulla tiluksilla oli kaksi metsänvartijan taloa, joista tarkkailtiin järvellä kulkevia höyrylaivoja ja vahdittiin, etteivät piipuista sinkoilevat kipinät sytytä metsiä tuleen. Toisessa metsänvartijan talossa oli muutama huone myös ohikulkijoiden majoittamista varten. Matkailijavirran kasvaessa keisari Aleksanteri II antoi luvan laajentaa päärakennusta ja perustaa siihen Valtionhotellin.
Monenlaista yöpyjää Punkaharjulla onkin ollut. Jatkosodan aikana alueelle rakennettiin pieniä lomamökkejä sotaleskien ja haavoittuneiden sotilaiden perheille.
1970-luvulla alueen rakennukset olivat niin huonossa kunnossa, että ne olivat välillä jo purku-uhan alla. Vuonna 2016 paikalle pyyhälsi onneksi yksi punainen kiharapilvi, jolle hotelli Punkaharjun pelastamisesta tuli sydämen asia. Ilman Saimin ja yhteistyökumppanien rohkeutta tätä paikkaa ei varmasti enää olisi.
Hotelli Punkaharjussa on 11 yksilöllisesti sisustettua huonetta, joista jokaisella on oma nimi. Me nukuimme sinisävyisessä, kahden hengen Ruskossa, jossa on yksi oleskelutila, hiukan sänkyä leveämpi makuuhuone ja kylpyhuone. Valtaosa huoneista on todella pieniä, mutta jotenkin sen antaa tässä miljöössä anteeksi. Mukavampaa elo kuitenkin on, jos huoneeseen ei ryysi isojen pakaasien kanssa.
Päärakennuksen lisäksi käytössä on pieniä Metsähuoneita sekä pian remontoitu Keisarinnan huvila. Tarkemmat yöpymishinnat löydät täältä.
Hotelli Punkaharjun värimaailma on todella kaunis ja jotenkin rauhoittava: heleää pastellia ja luonnon sävyjä. Sama maailma jatkuu korkeassa ravintolasalissa, jonka seinillä on vaihtuvia teoksia. Tänä kesänä vuorossa on Sirpa Särkijärven näyttely, joka yllätti ainakin meidät äitin kanssa: yllättävän hyvin modernit taulut sopivat näin vanhaan miljööseen.
Niin, se ruoka. Jos joku kysyisi, mitä hotelli Punkaharjusta jää mieleen, Sami Tallbergin suunnittelema menu kuuluisi ehdottomasti ikimuistoisiin elämyksiin. Olen onnellinen, että laadukkaaseen lähiruokaan on satsattu Punkaharjulla niin paljon. Se ei ole hotelleissa itsestäänselvyys.
Alkupaloiksi äiti valitsi riistatartarin karhunlaukkamajoneesilla ja minä zucchinia, vuohenjuustoa ja ketunleipää. Pääruuaksi halusimme molemmat kuhaa villisienillä ja mesijuurikastikkeella. Jälkkäriksi söin mesiangervovaahtoa, mustikkaa ja marenkia. Äiti päätyi mansikoihin ja seljankukkajäätelöön. Ihan taivaallisia kaikki! Samoin viinivalinnat.
Ai niin, ennen illallista kävimme muuten Tero Vänttisen pitämässä saunajoogassa, jossa juminiskat ja huono ryhti saivat kyytiä. Järvimaisemalla varustettu lämmin porekylpy täydensi kokemuksen. Sauna lämpenee hotelli Punkaharjussa myös joka aamu ja on vieraiden vapaasti käytettävissä.
Pieni on kaunista myös Savonlinnassa, jossa Johanna ja David Taylor pyörittävät hotelli Saimaa. Hotelli syntyi kolme vuotta sitten täydentämään Johannan vanhempien legendaarista leipomoa, Herkku-Pekkaa. Taylorit asuivat pitkään Englannissa, mutta päätyivät hotelliunelman perässä lopulta Savonlinnaan.
Alunperin Saiman talo rakennettiin vuonna 1897 kaupungin lääkärille, mutta rakennuksessa on vuosien varrella toiminut muun muassa synnytyssairaala, lastentarha ja nukkemuseo.
Parasta Saimassa on idyllisen vanhan puutalorakennuksen lisäksi sijainti. Hotelli sijaitsee vain muutaman sadan metrin päässä Olavinlinnasta ja onkin perinteisesti oopperajuhlavieraiden suosiossa. Tänä kesänä oopperajuhlia ei järjestetä, joten Saiman kuusi huonetta ovat nyt muiden lomalaisten käytössä. Hinnat ovat edulliset: huoneita saa sesonkiaikaankin vain hieman yli satasella.
Saiman alakerrassa toimii kahvila ja ravintola, jonka bravuureja ovat muun muassa Davidin tekemä kermainen lohikeitto, hampurilaiset ja vohvelit. Tiskiltä voi napata myös mukaan leivonnaisia ja erikoiskahveja, mutta sisäpihan terassi on sekin viihtyisä.
Me yövyimme äidin kanssa toisen kerroksen ullakkohuoneessa, josta oli näkymä Olavinlinnan suuntaan. Huone oli todella tilava: lonkalta heitän, että varmasti 40-45 neliötä. Sänky oli laadukas ja kylppärikin kivan kokoinen. En mene nyt vannomaan, mutta veikkaan, että sohvasta saisi sijattua myös lisävuoteen kahdelle hengelle. Tilaa ekstrasängylle ainakin olisi.
Hotellin sijainti on täydellisen rauhallinen. Rantaa pitkin kävelimme 10 minuutissa Savonlinnan torille.
Todella kiva kokemus. Voisin siis mennä uudestaankin!
