Savonlinnaan hiihtolomalla? 2 idyllistä majoituslöytöä ja 1 koukuttava talvilaji
Savonlinna on paljon muutakin kuin Olavinlinnan oopperaa. Kokeilimme retkiluistelua Oravissa ja löysimme maaseudun rauhasta kaksi uniikkia majoituskohdetta.
Kaupallinen yhteistyö: Visit Saimaa
Talvisen Saimaa-kierroksemme viimeiseksi kohteeksi valikoitui Savonlinnan seutu, joka onkin yllättävän laaja. Veikkaan, etten ole ainoa, joka on pörrännyt enimmäkseen Punkaharjulla ja Savonlinnan keskustassa, ja sielläkin kesällä. Nyt laajensimme Annin kanssa reviiriä.
Tässä vinkkejä ja inspiraatiota teidänkin tulevia lomia ajatellen.
Lomamokkila - Kallen ja Lauran elämäntyö
Oletteko kuulleet Lomamokkilasta (se tosiaan on Lomamokkila, ei -mökkilä)? No en minäkään aiemmin. Vartin ajomatkan päässä Savonlinnan keskustasta sijaitseva Björnin perheen sukutila on majoittanut matkailijoita 1970-luvun loppupuolelta lähtien. Alkuvuosina pääelinkeino tuli maataloudesta, mutta pian Björnit alkoivat vuokrata huoneita Savonlinnan oopperajuhlien vieraille.
Nyt tilaa pyörittää jo neljäs sukupolvi, Kalle ja Laura Björn sekä lapset Anna, Ella ja Eero. Toimintakin on yli 40 vuoden aikana laajentunut: petipaikkoja vieraille on reilusti yli sata ja tarjolla on sekä huoneita että perinteisempää mökkimajoitusta. Lomamokkila on palkittu Vuoden maaseutumatkailuyrittäjä ja Pro Maaseutu -tunnustuksilla. Visiitin jälkeen ymmärrän kyllä miksi.
Millaista on, kun kotona on jatkuvasti vieraita?
Tätä olen miettinyt usein niiden matkailuyrittäjien kohdalla, joille koti on työpaikka. Eikö se käy hermoille, että ventovieraat ihmiset pyörivät jatkuvasti nurkissa? Kalle ja Laura vakuuttivat, että kaikkeen tottuu. Kallelle elämänmuoto tuli tutuksi jo pikkupoikana, sillä kotona on aina majoitettu matkailijoita.
"Kivaahan se vain oli, kun oli leikkikavereita. Ja meidän lapset ovat tottuneet samaan. Uskon, että se on tehnyt heille hyvää ja madaltanut kynnystä tutustua uusiin ihmisiin."
Yksityisyydestä Björneilläkin toki pidetään kiinni. Vaikka yläkerran huoneet ovat vieraiden käytössä ja ruokasalissa tarjoillaan aamiaiset ja illalliset, perheen yksityiset tilat on selkeästi eristetty muusta talosta. Ja talvella on toki hiljaisempaa. Kesäsesonkina perheen ei tarvitse paljon lomista haaveilla.
Lomamokkilan rakennukset on käytetty hyödyksi taitavasti. 1810-luvun aitassa on kesällä pieni puoti, jossa myydään käsitöitä ja muita oman tilan tuotteita. Anna, Ella ja Eero pyörittävät myös kesäisin pihassa pientä lettubaaria.
Karvaiset kaverit seurana
Vaikka maatalous ei enää perhettä elätäkään, Lomamokkilassa on yhä kotieläimiä ja oma puutarha, josta saadaan tarpeet lähinnä perheen ja matkailijoiden käyttöön. Piha-aitauksessa laiduntaa ylämaankarjaa: yksi takkutukka olikin niin utelias, että tuli heti tekemään tuttavuutta meidän kanssa. Tosin Laura vihjaisi, että taustalla saattoi olla suunnitelma makupalan kerjäämiseksi.
Vahtia pihassa puolestaan pitävät haukut Lumi ja Hilla, joiden ohi ei pääse yksikään tulija huomaamatta luikahtamaan. Eläinrakas Anni olisi mieluusti jäänyt tänne pidemmäksikin aikaa kaksikkoa rapsuttelemaan.
Kauniita yksityiskohtia
Lomamokkilan päärakennusta on vuosien saatossa laajennettu ja remontoitu. Tämä kuisti on kuulemma monen vieraan lempipaikka, ja ihan hyvästä syystä. Tila on täydellinen paikka aamiaishetkelle, täynnä valoa.
Kesä talven keskellä
Laura voisi mielestäni hyvin järjestää vieraille jonkin sortin hortonomikursseja, sillä Lomamokkilan kuisteilla on mieletön määrä hyvinvoivia huonekasveja. En ole tainnut missään nähdä näin reheviä orkideoita.
Lomamokkilan huoneet
Päärakennuksen yläkerrassa on kolme huonetta, joista yhteen majoituimme. Tilavissa huoneissa on oma kylpyhuone/wc sekä tv ja wifi-yhteys. Vaikka yövyimme samassa talossa isäntäväen kanssa, saimme olla yläkerrassa aivan omissa oloissamme. Ovetkin sai lukittua.
Pihapiirissä on myös kaksi vierastaloa, joissa on kahdeksan kahden hengen huonetta. Yöpymishinta Lomamokkilan päärakennuksessa on näin talviaikaan 115 euron kieppeillä per yö. Vierastaloista voi saada huoneen yöksi alle satasella.
Kaupungin kohinaan tottuneelle ihmiselle maaseudun rauha on tietysti aina se suurin ihme. Voin vain kuvitella, millainen kokemus tämä on miljoonakaupungeista tuleville turisteille. Lomamokkilassa käykin paljon matkailijoita Keski-Euroopasta ja myös Japanista.
Lomamokkilan mökit
Jos kartanohenkisempi majoitus ei sytytä tai vieraat kaipaavat vielä privaatimman loman, Lomamokkilasta voi buukata myös mökin. Pellosjärven rannalla (arviolta noin puolen kilometrin päässä päätilasta) sijaitsee kahdeksan mökkiä, joista viisi on ympärivuotisessa käytössä. Mökeissä on oma ranta, soutuvene, sauna ja petivaatteet. Keittiöt ja ruoanlaittomahdollisuudet löytyvät, mutta aamiaisen ja päivällisen voi käydä halutessaan syömässä myös päärakennuksessa.
Laura ja Kalle kertoivat, että mökeissä on paljon tuttuja vakiokävijöitä, jotka buukkaavat majoituksen jo edellisvuonna seuraavaa kesää varten. Mökkien viikkovuokra on 910 euron huitteissa.
Lomamokkilan ruoka
Tykkäsimme siitä, että Lomamokkilassa ei ole lähdetty kikkailemaan trendeillä, vaan tarjolla on rehtiä ja kursailematonta kotiruokaa. Aamiais- ja päivällisbuffat olivat todella runsaita ja kaikki oli itse tehtyä. Laura oli leiponut aamiaiselle mm. sämpylöitä, suolaista piirakkaa, marjapiirakkaa, pullaa sekä tehnyt munakasta ja leivinuunissa haudutettua puuroa. Raaka-aineissa hyödynnetään valtaosin omia tai lähitilojen tuotteita.
Illallisen erikoisuus oli mehevä, oman tilan Highland-karjan lihasta haudutettu paisti, jota herkuttelimme uunijuuresten, sienikastikkeen ja salaattien kera.
B&B Taipaleenniemi – entisöity helmi Saimaan rannalla
Vuonna 2017 Laura ja Kalle ostivat Saimaan rannalla olevan Taipaleenniemen. Komealla tilalla on toiminut ennen ensimmäistä maailmansotaa meijeri ja vuosina 1925-69 koulu. Viimeiset vuosikymmenet Taipaleenniemi oli työväenyhdistyksen käytössä. Kun Björnit hankkivat paikan, rakennukset olivat huonossa kunnossa ja vaativat isomman kunnostuksen.
B&B Taipaleenniemessä emme tällä kertaa ennättäneet yöpyä, mutta pääsimme Lauran kanssa katsomaan paikkaa.
Tulevat tapahtumat:
23.-25.2.24 joogaviikonloppu
1.-3.3.24 hyvinvointiviikonloppu.
Sijainti
Taipaleenniemi vaikuttaa ensin syrjäiseltä kohteelta, mutta kun paikkaa tutkii kartasta, sijainnin nerokkuus paljastuu. Savonlinnaan on vain parinkymmenen minuutin ajomatka ja Punkaharjukin sijaitsee puolen tunnin päässä. Lisäksi lähellä on kaksi komeaa kansallispuistoa: Linnansaari ja Kolovesi. Oman auton Taipaleenniemi toki vaatii, tai sitten perille voi tulla veneellä.
Taipaleenniemen sisätilat
Jugend-tyyliä edustavan päärakennuksen Laura ja Kalle ovat entisöineet uskomattoman kauniisti. Vanhoja pintoja ei ole tuhottu, vaan ne on kunnostettu ja täydennetty vanhan talon henkeä kunnioittaen. Lämpimät puunsävyt ja lakatut sormipaneelit ovat pääroolissa "juhlasalissa". Laura kertoi, että talon tapettien valitsemiseen meni aikaa melkoisesti, mutta kyllä se sitten kannattikin.
Taipaleenniemen huoneet
Mikään lapsiperheiden kohde B&B Taipaleenniemi ei ole, vaan suunniteltu nimenomaan aikuisten majoitukseen. Päärakennuksessa on kaksi tilavaa sviittiä (isompi 50 neliötä), joissa on antiikkihuonekalut, langaton netti ja tv. Sviitti on buukattava aina vähintään kahdeksi yöksi ja hinta tuosta näyttäisi olevan kesällä noin 360 euron luokkaa. Tarkemmat hinnat kannatta tarkistaa vielä Taipaleenniemen sivuilta.
Lisäksi pihapiirissä on vanha huvila, jossa on kaksi kahden hengen huoneistoa. Nämä sopisivat vaikka pidempiaikaiseenkin majoitukseen, sillä huoneistossa on oma keittiö ja kylpyhuone. Suuremmasta huoneistosta (60 neliötä) löytyy myös olohuone. Hinta näyttäisi olevan samaa luokkaa kuin päärakennuksen sviiteissä.
Toisella puolella pihaa on puolestaan uudempi vierastalo, jossa on kuusi kahden hengen huonetta. Kahden yön majoitus täällä maksaa 220 euroa. Me ihastuimme toki eniten päärakennukseen ja huvilaan.
Retkiluistelua Oravissa
Savonlinnan varsinaiset aktiviteetit koimme Oravissa, joka sijaitsee aivan Linnansaaren kansallispuiston edustalla. Tänne kunnostetaan joka talvi sääolosuhteiden salliessa noin 20 kilometrin luistelureitti, joka kulkee Oravin, Linnansaaren ja Porosalmen välillä.
Kengät ja niihin sidottavat terät voi vuokrata Oravin vuokraamosta (Kiramontie 27). Luistelusetti (terät, kengät, sauvat ja reittilippu) maksaa päiväksi 27 euroa ja potkukelkka 22 euroa. Reitille voi toki lähteä myös omilla välineillä. Muista maksaa silloinkin Oravin respaan jäänkäyttömaksu (8 euroa/päivä aikuisilta ja 4 euroa/päivä 12-16-vuotiailta).
Oliko se vaikeaa?
Olemme pyörineet Annin kanssa lähinnä kaunoluistimilla kaukalossa, joten retkiluistimien jalkaan pukeminen ensin hirvitti. Kengät olivat ihan hyvät jalassa, mutta terien asettelussa meni aluksi aikaa. Oleellisinta on, että kenkien ympäri sidottavat nauhat muistaa kiristää kunnolla, jotta terät eivät lähde irti kesken luistelun.
Vaikka luonnonjää ajetaan joka päivä, kannattaa ottaa huomioon, että pinta ei tietenkään ole perinteisen kaukalojään tasoa. Luonnonjään pinnassa voi olla railoja ja möykkyjä. Meille osui hiukan suhmuraisempi keli: lunta sateli ja jäällä myös tuuli välillä navakasti.
Silti yllätyin, kuinka nopeasti sain pitkänkin tauon jälkeen luistelun rytmistä kiinni. Sauvoilla pystyi lykkimään hyvin vauhtia ja pidettyä tasapainoa epätasaisemmissa kohdissa.
Letuilla Linnansaaren kahvilassa
Luistelimme Oravista Linnansaareen ja takaisin, josta tuli noin kymmenen kilometrin siivu. Olisimme jaksaneet jatkaa helposti pidemmällekin, ellei olisi tullut pimeää.
Puolivälin lettukahvit pysähdyimme herkuttelemaan Linnansaaressa, joka näytti näin talviaikaankin idylliseltä paikalta. Linnansaaren Ekohostellihan palkittiin juuri Suomen parhaana hostellina. Hiukan tekisi mieli tulla katsastamaan paikka kesällä ja buukata joku pienistä punaisista aitoista.
Kiitos Saimaa!
Toivottavasti sait uusia ideoita talvimatkailuun Saimaa-reissustamme. Uskomattoman paljon ehtii nähdä kyllä neljässä päivässä, se tuli taas todettua.
Talviretki Puumalaan - pesäkinosten kolausta norpille ja löylyt jääsaunassa
Hotelliloma Mikkelissä + festarilippujen arvonta
Minidokkarit reissusta löydät Tiktokista ja Instagramista.
