Raahen saaristo on melojan ja retkeilijän unelma
Luulin Raahea tylsäksi teollisuuskaupungiksi. Perillä odottivatkin upeat saaret ja luontopolut.
Kaupallinen yhteistyö: Visit Raahe
"Mitä! Onko Raahessa saaristo?", kaveri kommentoi, kun raportoin retkestäni eilen Facebookissa. Tämä tunnustus oli helpotus (kiitos Mikko!). Kun sain kutsun Raaheen, ajattelin itsekin lähinnä Rautaruukkia. Nolotti. Olenko nukkunut maantiedon tunneilla vai onko tämä oleellinen tieto vain jätetty kertomatta? Google informoi, että Perämeren rannalla sijaitsevassa Raahessa on huikeat 36 saarta tai luotoa!
Jo niiden nimet ovat viihdyttäviä:
Rääpäkkä, Ämmä-Äijä, Roskakari, Maapauha, Pikku-Soini...
Päädyin saarista toisiksi isoimpaan, kolmen kilometrin päässä olevaan Iso-Kraaseliin, jonne M/B JennaMaria vei retkikuntamme vartissa. Vastaanotto oli komea: saarelta löytyy vanha majakka, luotsitupa, pari purjevajaa ja sauna. Rakennuksissa olisi voinut myös yöpyä, mutta ehdimme viettää saarella vain pari tuntia.
Siinäkin ajassa kyllä ehtii. Saaren ympäri kiertää 2,3 kilometrin mittainen luontopolku, joka kulkee ainutlaatuisen kasviston, sisäjärven, lammen ja merenrantaniityn ohi. Kaikkein eniten reitistä saa irti uudella Glopas-kännykkäsovelluksella (toimii toistaiseksi vain Android-puhelimissa), joka on nyt Raahen kaupungilla testikäytössä. Sovellus tunnistaa tärkeät kohteet GPS-signaalin avulla ja tarjoaa retkeilijälle opaspalvelun suoraan nappikuulokkeisiin.
Päivän kohokohta odotti takaisintulomatkalla Pikkulahdella, kun pääsimme melomaan. Olen testannut lystiä aiemminkin, mutten koskaan oikealla kajakilla. Hillittömän hauskaa hommaa! Tätä pitää päästä kokeilemaan pian uudestaan.
Ai niin, yksi spesiaali juttu Raahen saaristoon liittyy vielä. Jääkausi vaikuttaa Perämeren alueella voimakkaasti yhä, sillä maa kohoaa täällä noin 8-9 milliä vuodessa. Yhden ihmiselämän aikana maisema ehtii siis muuttua todella paljon, kun luodot ja saaret sulautuvat hiljalleen toisiinsa. Tutkijat ovat laskeneet, että 2000 vuoden päästä koko Perämeren alueesta tulee yksi suuri järvi.
Luonto on ihmeellinen.
...ja niin ovat Raahen villit rouvatkin. Täältä löydät lisää pitäjän herkullisista "salaisuuksista".
Raahen seudulla käy usein sen sortin puhuri, että tuulimyllyistä on hyötyä.
Vanha kaupunki mereltä. Rannassa Raahen museo.
Meidän piti ensin meloa Iso-Kraaselin saareen, mutta navakka tuuli pakotti muuttamaan suunnitelmia. Kuva: Tiina Lämsä
Rannat madaltuvat koko ajan maan kohoamisen takia.
Raahen saaristo valittiin muuten Vuoden 2016 retkikohteeksi. Ei suotta.
Iso-Kraaselin tunnistaa vanhasta majakasta ja luotsituvasta.
Luotsituvassa voi myös yöpyä (hinta 100 e yöltä).
Iso-Kraaselia kiertää 2,3 kilometrin mittainen merkitty luontopolku.
Järvi saaren sisällä! Kluuvijärven rannalla oli mystisen rauhallinen tunnelma.
Raahen saaristo kuuluu monimuotoisen lajistonsa vuoksi suojeltuun Natura 2000 -alueeseen.
Yöpyjät pääsevät Iso-Kraaselin saunaan.
Söin ehkä elämäni herkullisinta savusiikaa.
Nämä miehet tuntevat Raahen saariston kuin omat taskunsa. Jouni Leinonen (Meriraahe) ja Timo Kesti (Pikkulahden palvelut).
Hauskin osuus alkamassa. Kuva: Tiina Lämsä.
Tätä voisi muuten harrastaa useamminkin... Kuva: Tiina Lämsä
Kuva: Tiina Lämsä.
