Vietimme rennon lauantain lumisessa Porvoossa ja nousimme dronella sen ylle.
Tykkään käydä suosituissa kesäkaupungeissa talvisin, jolloin niiden todellinen luonne kuoriutuu kaiken hässäkän alta. Sama pätee Porvooseen, jonne on meiltä kotoa vain puolen tunnin ajomatka. Yleensä huristelemme perille Sipoon maalaismaiseman poikki: kumpuilevien peltojen halki kiemurteleva tie johdattaa jo tunnelmaan. Aika usein huomaan miettiväni, että tänne voisin vaikka muuttaa.
Lähellä olevissa kohteissa on se hyvä puoli, ettei niissä tule turhaa suorittamisen painetta. Kadut, kuppilat ja putiikit ovat usein ennestään tuttuja. Ei tarvitse etsiä ravintoloita Tripadvisorista tai suunnitella reittejä nähtävyyksien mukaan. Senkun kuljeksii ympäriinsä omaan tahtiin ja poikkeaa syömään tai pullakahveille, kun siltä tuntuu. Sesongin ulkopuolella pöytävaraustakaan ei välttämättä aina tarvita.
Keli oli viikonloppuna niin taianomainen, että enimmäkseen viihdyimme ulkona dronen ja kameroiden kanssa. Toppahousut kahisivat, hanki narskui kengän alla ja lumihiutaleet leijailivat hiljalleen kuin sadussa. Aika vähän sitä ihminen lopulta tarvitsee ollakseen onnellinen. Toivottavasti seuraavat kuvat ja video tuovat hyvää fiilistä teillekin.