Mitä tehdä Lappeenrannassa? 20 kivaa kohdetta junamatkan päässä

MAINOS: goSaimaa. Jos suunnitelmissa ei ole laajempaa Etelä-Karjalan kierrosta, Lappeenrantaan on helpointa tulla junalla. Nämä nähtävyydet löydät sataman ja keskustan kupeesta.

Myönnän, että sorrun kotimaan matkoilla liian usein omaan autoon. Se on nopein ja helpoin vaihtoehto silloin, kun on aikomus kierrellä maaseutureittejä ja harvaanasuttuja seutuja. Lappeenrannassa autoa ei välttämättä tarvita, sillä kaupunkiin on hyvät junayhteydet. Esimerkiksi Helsingistä lähtee päivittäin kymmenen suoraa vuoroa noin 1–3 tunnin välein. Perille pääsee parissa tunnissa.

Mutta mitä kaikkea Lappeenrannasta löytyy? Listasin 17 kohdetta, joiden joukosta löytyy koettavaa herkuttelijoille, shoppailijoille, historiasta pitäville ja vesielämästä nauttiville.

Reissuajankohtaa suunnitellessa kannattaa muuten tutustua etukäteen Lappeenrannan ja Imatran alueen tapahtumakalenteriin.

Kaupunkimajoitus: Sokos Hotel Lappee

Edellisessä postauksessa esittelinkin teille Hotelli Lähteen ja Holiday Club Saimaan Rauhan. Jos nämä on jo koettu tai haluat lisää valinnanvaraa, Sokos Hotel Lappee on verraton vaihtoehto. Kauppakeskus IsoKristiinassa sijaitsevaan hotelliin on juna-asemalta reilun vartin kävelymatka.

Sokos Hotel Lappeessa tehtiin täydellinen remontti vuonna 2023 eli hotelli on saanut kauttaaltaan freesin uuden ilmeen. Ja vaikkei Lappee kylpylähotelli olekaan, yöpyjien käytössä on saunaosastolla 14 metrin mittainen uima-allas. Heinäkuussa (2025) kahden hengen huoneiden hinnat näyttäisivät lähtevän 161 eurosta, mutta päiväkohtaista variaatiota toki on eli ajantasaiset hinnat näet Sokos Hotel Lappeen sivuilta.

Lappeenrannan linnoitusalue

Parhaimman käsityksen Lappeenrannasta saa kipuamalla linnoitusalueelle. Täältä on komea näkymä kaupunkiin ja Saimaalle, mutta historia antaa maisemalle vielä uuden perspektiivin. Lappeenrannan linnoitusta alettiin suunnitella jo Ruotsin vallan aikana vuonna 1649. Käytännössä valtaosa rakennustöistä tehtiin kuitenkin vasta 1720-luvulla.

Suurimmat rytinät linnoituksessa käytiin elokuussa 1741 Hattujen sodassa, kun Ruotsin joukot ja Venäjän keisarikunta ottivat yhteen Lappeenrannan taistelussa. Kaupunki poltettiin ja se joutui myös ryöstelyjen kohteeksi. Venäjä voitti sodan ja otti Lappeenrannankin haltuunsa.

Linnoituksen vankileiri

Traagiset käänteet eivät jääneet vain Lappeenrannan taisteluun. Suomen sisällissodan jälkeen (1918) linnoituksessa toimi vankileiri, jossa 3000 punakaartilaisesta sai surmansa liki 700. Valtaosa heistä teloitettiin, loput kuolivat kulkutauteihin.

4 museota

Lappeenrannan ja lähialueiden historiaan voi tutustua linnoitusalueella taidemuseossa, Etelä-Karjalan museossa, Ratsuväkimuseossa ja Wolkoffin talomuseossa. Mikä parasta, heinäkuussa (2025) linnoituksen museoihin on vapaa pääsy.

Kesäelämän keskus: satama

Lappenrannan sielunmaisemasta saa hyvän otteen istahtamalla pariksi tunniksi johonkin sataman terasseista tai laivaravintoloista. Jos olisi ollut enemmän aikaa, olisin vuokrannut fillarin ja lähtenyt kiertämään 14,8 kilometrin mittaisen Rantaraitin. Reitti on koko pituudeltaan esteetön eli täällä pääsee kulkemaan pyörätuolilla tai lastenvaunuillakin.

Etelä-Karjalan risteilyjä

Kun keli on kohdallaan, Saimaata voi lähteä tutkimaan myös laivalla. Risteilyjä järjestävät mm.

• M/S Emma: Saunalaivan risteilyt lähtevät Imatran matkustajasatamasta.
• Saimaan risteilyt: Tilaus- ja teemaristeilyja M/S Margaretalla ja pienryhmille sopivalla Sister Amandalla. Kotisatama: Lappeenranta.
• M/S Charlotte: Räätälöityjä tilausristeilyjä max. 12 hengen porukalle. Kotisatama: Lappeenranta.

P.S. Tilausryhmien bussimatkoja Etelä-Karjalan alueella järjestää Liikenne Eteläpää.

Kehruuhuone: naisvankilasta kulttuurikeskukseksi

Kehruuhuoneen lounasruokailijoita seuratessa on vaikea uskoa, että talossa oli vuosina 1838–1881 naisvankila. Hirsitalossa toimi myös pakkotyölaitos: vankien tehtäviin kuului mm. villan karstaus, langan kehräys ja kudonta. Vankilatuomion syyksi riitti usein pelkkä naisen irtolaisuus, josta saattoi langeta istuttavaksi yli kymmenen vuoden kakku. Vaikea on nykyihmisen käsittää.

Kehruuhuoneen nimi muistuttaa yhä historiasta, mutta meno täällä on nykyään huomattavasti hilpeämpää. Kulttuuriravintolassa on päivittäin vaihtuva lounaslista, a'la carte -annoksia ja livekeikkoja. Yksityistilaisuuksiakin järjestetään.

Kahvila Majurska

Linnoitusalueen suosituimpiin kohteisiin lukeutuu Kristiinankadun keskivaiheilla sijaitseva keltainen puutalo. 1800-luvulla täällä asui venäläisiä upseeriperheitä, nykyään talossa toimii suosittu Majurska. Kahvilaa pyörittää kondiittorimestari Arja Ylä-Outinen, joka suhtautuu intohimoisesti leivonnaisiin ja kahvilakulttuuriin. Se käy ilmi herkkutiskin äärellä. Tarjolla on joka päivä vastaleivottua pullaa, kakkuja, keksejä, omena- ja marjapiirakoita sekä suolaisia piiraita. Söin runsaan lohipiiraan, joka tarjoiltiin salaatin kera. No, saattoi siinä yksi omenapiirakkakin livahtaa.

Galleria Kääntöpoiju

Majurskan kahvien jälkeen kannattaa siirtyä talon toiseen päähän, jossa sijaitsee Galleria Kääntöpoiju. Varoituksen sana: täältä ei pääse ulos viidessä minuutissa. Galleria Kääntöpoiju koostuu kolmesta puodista ja huoneesta, joissa on valtava määrä erilaisia sisustustuotteita, vaatteita, koruja, puhdistusaineita, lahjatavaroita ja herkkuja. Laadukkaat pellavatuotteet ovat Galleria Kääntöpoijun tavaramerkki, samoin tiivis yhteistyö muotisuunnittelija Paola Suhosen kanssa. En ole nähnyt missään yhtä laajaa valikoimaa Ivana Helsingin vaatteita.

Galleria Kääntöpoiju onkin melkoinen menestystarina: Leena Erkko on luotsannut yritystä samalla paikalla 30 vuotta. Siinä missä monet suomalaiset yritykset ovat kärsineet koronapandemiasta, Ukrainan sodasta, venäläisten turistien häviämisestä ja heikoista talousnäkymistä, Galleria Kääntöpoijun liikevaihto on vain kasvanut. Kysyin Leenalta, miten tämä on mahdollista.

"Tällaisen kaupan yrittäjänä ei saa jäädä polkemaan paikoilleen. On koko ajan tutkailtava, millainen tavara vetää ja mikä tahtoo jäädä hyllyyn. Pitää uskaltaa muuttaa suuntaa, jos alun perin valittu linja ei toimi."

Leena on ymmärtänyt myös yhteistyön voiman: Galleria Kääntöpoijussa on vain kotimaisia tuotteita ja valtaosa niistä on naisyrittäjien valmistamia.

Satama 6 & Lehmus Roastery

Suomen parhaaksi kahvilaksi kahteen otteeseen (Helsinki Coffee Festival 2018 & 2020) valittu Satama 6 sijaitsee linnoitusniemen kärjessä. Satavuotiaaseen makasiinirakennukseen kunnostettu kahvila on kuin kodikas olohohuone muhkeine nojatuoleineen ja sohvineen. Pelkkä nätti tila ei tietenkään riitä: kahvilan tiloissa on mahdollisuus nautiskella taatusti tuoretta kahvia, sillä Lehmus Roasteryn paahtimo toimii samoissa tiloissa. Lehmus Roastery on valittu kolmesti (2017, 2018 ja 2020) Suomen parhaaksi paahtimoksi.

Marina Vallongo Gelateria

Tuskin oli lounas ehtinyt sulaa, kun tulin astuneeksi sisään Marina Vallongo Gelaterian ovesta. Söpö kahvila sijaitsee Lappeenrannan Kauppakadulla ja myy taivaallista artesaanijätskiä. SaiPan SM-hopean kunniaksi piti maistaa keltamustaa sitruunajäätelöä, jossa oli tummaa suklaata ja lakua.

Ideri & Heli Pukki

Kauppakadulta bongasin myös Iderin kulmapuodin, jonka näyteikkunassa oli tuttuja teoksia ja liikkeessä taiteilija itse, lappeenrantalainen Heli Pukki. Tykkään valtavasti Helin töistä, joita olen nähnyt aiemmin postikortteina. Heli maalaa akvarelleilla satumaisia teoksia, joissa on aina jokin syvä ja koskettava ulottuvuus. Heli on myös huippulahjakas runoilija, joka yhdistää teoksissaan tekstiä ja kuvataidetta.

Nuo alla olevat teokset odottavat nyt täällä kotona kehystämistä. Ostin kuvat A3-kokoisina, laadukkaasti painettuina printteinä. Iderillä on myös nettikauppa, jos et tältä istumalta Lappeenrantaan pääse.

Ravintola Angus Steak & Wine

Ennätin syödä Lappeenrannan-reissullani kolmessa eri ravintolassa. Valtakadulla sijaitseva Ravintola Angus Steak & Wine on S-ketjun paikka, joka on erikoistunut liharuokiin. Lista on tosin niin laaja, että valinnanvaraa löytyy erityisruokavaliota noudattavillekin. Itse valitsin alkupalaksi maa-artisokkaa, pääruoaksi nieriää parsarisotolla ja jälkkäriksi Eton Messin. Hyvin toimivat!

Ravintola Sumu

Olen kuullut kehuja Ravintola Sumusta, joten oli kiva päästä testaamaan tämä kolme vuotta sitten avautunut fine dine -paikka. Ravintoloitsija Samu Heinon pyörittämä Sumu sijaitsee vielä toistaiseksi Snellmaninkadulla, mutta muuttaa pian lähemmäksi Lappeenrannan satamaa. Tilat se saa Erik Platanin talona tunnetusta satavuotiaasta rakennuksesta, jossa tehdään parhaillaan remonttia Sumua varten.

Sumun teemana on lähiruoka, jossa sesongin raaka-aineilla on tärkeä roolinsa. Valitsin neljän ruokalajin yllätysmenun, joka polkaistiin käyntiin kuohkealla tomaattivaahdolla ja salvianäkkärillä. Makuhermoja hivelivät myös Juvan kyyttönauta, valkoinen parsa, Suursaimaan kuha, suklaabrownie ja punajuuresta tehty jäätelö. Onnistunut kokonaisuus.