Minkälaista on asua Islannissa?

Satu Rämön kauniissa Islannissa on korkeat palkat ja matalat lämpötilat.

1. Miten perhe ja ystäväsi reagoivat, kun kerroit muuttavasi Islantiin?
Ei kukaan oikeastaan yllättynyt, sillä olin reissannut maassa paljon ennen muuttopäätöstä. Olin ollut täällä vaihtarina vuonna 2003 ja ehtinyt tavata myös islantilaisen puolisoni. Olen asunut Reykjavikissa nyt vakituisesti kymmenen vuotta. Meillä on mieheni kanssa kaksi tytärtä.

2. Oliko heti selvää, että jäätte sinne, ettekä asetu Helsinkiin?
Taisi se olla. Olimme ensin puolitoista vuotta Barcelonassa. Siellä tuli testattua yhdessä asumista ja nautittua lämmöstä ja cavasta. Tiesimme kuitenkin, että jossain kohtaa muutamme Islantiin. Työni kulkivat mukana, puolison ei. Minua kiinnosti Islanti niin kovasti ja minulla oli monia sinne suuntautuvia työkuvioitakin, joten päätös oli tosi helppo. Mies kyllä diggaa Helsingistä ja on asunutkin siellä reilun vuoden aikoinaan.

3. Minkälaisia mielikuvia sinulla oli Islannista ja islantilaisista etukäteen?
Olin oppinut tuntemaan maata jo ennen muuttoa eli vastaan ei tullut mitään sen isompaa yllätystä ihan puskista. Asettumisen myötä vahvistui mielikuva energisistä ja hyvällä tavalla rehvakkaista islantilaisista. Huomasin myös, kuinka tärkeitä verkostot ovat.

4. Liittyikö muuttoon ja asumislupien saamiseen jotain byrokratiaa?
Kaikki kävi tosi helposti. Koska muutin Pohjoismaiden sisällä, kävin vain rekisteröitymässä asukkaaksi kansallisrekisterissä ja tein muuttoilmoituksen Suomen maistraattiin ja olin yhteydessä verottajaan. Kelasta hain lomakkeen, joka todistaa, että kuulun Suomen sosiaaliturvan piiriin. Näin pääsin heti sisään Islannin sosiaaliturvaan.

5. Moni suomalainen haaveilee pääsevänsä kylmästä lämpimään. Sinä muutit kylmästä vielä kylmempään. Voiko islantilaisiin sääolosuhteisiin tottua?
Hahhaa! No voi. Jos kuumat kesät eivät ole elinehto ja talven myrskyihin osaa suhtautua huumorilla, niin kyllä sen kestää. Toki meillä on tapana käydä perheen kanssa aina välillä hyvien säiden ja edullisten hintojen Suomessa lomilla. Kerran kesässä ja joka toinen joulu tullaan sinne.

6. Miten kauan Islannin kielen oppiminen kesti?
Noin kolmessa vuodessa opin kielen sujuvasti, mutta ei se helppoa ollut. Menin ylipistoon ja tein töiden ohella tutkinnon Islannin kielestä. Olen sellainen kirjatoukka, joka oppii parhaiten lukemalla. Kielioppitunnit ja fonetiikan kurssit olivat tärkeitä. Silti vieläkin täydennän sanavarastoani. Välillä tuntuu, että olen islanniksi vähän hönö, hidas ja huumorintajuton, mutta se antaa vain perspektiiviä tähän ihmisenä olemiseen. Lasten kanssa puhun suomea, mutta kun olemme perheenä yhdessä, puhumme islantia.

7. Onko ulkomaalaisen helppo saada Islannista töitä?
On. Täällä on täystyöllisyys ja jatkuva työvoimapula. Jos ei ole jonkun aihealueen terävää erikoisosaamista, täytyy osata islantia. Toisaalta vaikkei osaisikaan kieltä, voi aina saada töitä matkailun parista. Palkat täällä ovat korkeat, mutta niin on hintatasokin. Minulla on ollut alusta saakka yritys täällä Islannissa. Sen kautta teen kaikkia työproggiksiani kirjoista podcasteihin ja konsultoinnista design-myymälään.

8. Minkälainen työkulttuuri siellä on?
Töitä tehdään paljon ja monet tekevät useampaa työtä. Osa siksi, että kiinnostaa säätää monessa asiassa. Osa sen takia, että on pakko korkean hintatason takia. Työviikko on keskimäärin pidempi kuin Suomessa, lomaoikeus samankaltainen kuin Suomessa.

9. Mitä islantilaiset tienaavat?
Keskipalkka Islannissa on noin 5000 euroa, mutta elinkustannuksetkin ovat kovat. Erityisen tiukkaa on heillä, jotka asuvat vuokralla. Reykjavikissa kaksiostakin joutuu tällä hetkellä pulittamaan yli 2000 euroa kuukaudessa. Vuokrien kallistuminen on osittain turistibuumin ja airbnb:n syytä. Meillä on onneksi omistusasunto. Asumme omakotitalossa aivan Reykjavikin keskustassa.

10. Miten islantilainen elämänrytmi eroaa suomalaisesta?
Täällä on enemmän sellainen käytännönläheinen ja huoleton flow. Ajatellaan, että kaikki järjestyy. Islantilaiset tykkäävät tehdä paljon töitä, mutta nauttivat myös kuluttamisesta. Tärkeintä on, että jää aikaa grillata ja käydä lomilla.

11. Mitä teette perheen kanssa vapaapäivinä ja lomilla?
Aika usein tulee käytyä uimassa kuumissa vesialtaissa tai kutsuttua kavereita tai sukulaisia meille kotiin. Ja kyläilemme itsekin paljon toisten luona. Kesäisin käymme myös ratsastamassa issikoilla tai vaeltamassa. Talvisin hiihdämme.

12. Olet tullut siellä asuessasi myös äidiksi. Minkälaista vanhemmuus Islannissa on ja kuinka lapsiin suhtaudutaan?
Vanhemmuus täällä on rennompaa ja tasa-arvoisempaa kuin Suomessa. Pikkuasioista ei tehdä isoja asioita: ei täällä kukaan kysele, että teetkö vauvalle soseet itse tai kannatko häntä liinassa vai repussa. Islannissa ajatellaan, että lapset ovat osa elämää eikä vanhemmaksi tulo muuta ihmistä. Myös kaikki sateenkaariperhejutut ja yh-vanhemmuus ovat täällä aika tavanomaisia. Tulin mielelläni äidiksi juuri täällä, koska se ei tehnyt minusta muiden silmissä muuttunutta ihmistä tai luonut odotuksia sille, minkälainen pitäisi olla. Näistä ajatuksista olenkin paljon kirjoittanut Islantilainen kodinonni -kirjassani. Neuvolajärjestelmä on täällä aika samanlainen kuin Suomessakin: maksuton ja siellä käydään usein.

13. Minkälainen päiväkoti- ja koulujärjestelmä teillä siellä on?
Kaikki lapset käyvät päiväkodin. Kotihoitoa ei juurikaan suosita sen jälkeen, kun lapsi on reilun vuoden. Perhepäivähoitoon ja päiväkotiin mennään 2-vuotiaana, koulu alkaa 6-vuotiaana. Systeemi toimii aika hyvin. Ylipäätään täällä ei podeta huonoa omatuntoa vanhempien kahdenkeskisestä ajasta. Meillä molemmat lapset olivat ekan kerran yökylässä anopin luona jo muutaman kuukauden ikäisinä. Välillä lapsia otetaan myös työpaikoille mukaan.

14. Mikä on islantilainen lempiherkkusi?
Skyr-kakku, kalaruuat ja lampaanviulu karamelisoiduilla perunoilla (ruuissa linkit Sadun resepteihin, jos haluatte kokeilla).

15. Mikä Islannissa on parasta? Entä ärsyttävintä?
Parasta on ehdottomasti luonto ja kotimaan matkailu. Tämä on niin kaunis ja upea maa! Diggaan myös valtavasti siitä avoimesta itsekehusta ja itserakkaudesta, joka monilla islantilaisilla on. Eniten ärsyttävät korkeat hinnat ja sellainen mentaliteetti, että on tärkeämpää tuntea oikeat ihmiset kuin omata tärkeitä taitoja tai lahjakkuutta.

16. Miten Islanti on muuttanut sinua?
Minusta on tullut vähän rennompi ja adhoc-persoona. Ei ole mitään hyötyä suunnitella kaikkea vimpan päälle, kun muutkaan eivät tee niin.

17. Minkälaisissa asioissa tunnistat suomalaiset juuresi?
Välillä on kivaa stressata ja vittuuntua erilaisista itseä harmittavista asioista, siis päästää asioita kunnolla ihon alle. Se on kai jotain suomalaisen melankolian kaipuuta.

18. Uskotko jääväsi sinne loppuelämäksi?
Se voi hyvin olla mahdollista. Jossain vaiheessa olisi kiva asua vähän aikaa Suomessa tai vaikka Uudessa-Seelannissa, mutta ei meitä kiinnosta pysyvä muutto ulkomaille. Ei ainakaan tällä hetkellä.

19. Mitä nähtävyyksiä suosittelet Islantiin matkustavalle?
Luontoon menoa! Täällä on paljon nähtävää ja se, mitä milläkin reissulla ehtii, riippuu tosi paljon matkan pituudesta ja omista intresseistä. Issikat, jäätiköt, laava-aukeat, vesiputoukset, kuumat lähteet ja valaat kannattaa ainakin kokea. Suosikkipaikkoja olen listannut myös Tripsteri Islanti -oppaaseen, jonka voi hommata suunnittelun tueksi kaupoista. Ja löytyy kirjasta vähän suppeampi ja maksuton verkkoversiokin täältä. Jos haluaa kysyä jotain muuta islannista, niin blogissani on tällainen aktiivinen Kysy mitä vaan Islannista -palsta, jossa jaan tietoa ihan kaikesta Islantiin liittyvästä.

P.S. Jutun upeat kuvat on ottanut Sadun mies, Björgvin Hilmarsson, jota voit seurata Instagramissa nimellä @retro_outdoors. Sadun Salamatkustaja-blogin löydät puolestaan täältä!