Lux Helsinki 2019: tuomariston suosikit ja uusi valoteos

Lux Helsinki 2019: tuomariston suosikit ja uusi valoteos

Raatimme kiersi eilen valoreitin ja tuli samalla kehittäneeksi oman teoksen.

Olen käynyt monena vuonna tarpomassa Luxin itsekseni. Nyt sain seurakseni tapahtuman ensikertalaiset, Ismon ja Sarin. Porukalla lysti oli huomattavasti hauskempaa ja analyyttisempaa. Mainion seuran syytä saattoi olla myös se, että eilinen valoreitti tuntui menevän hirveän nopeasti. Ihan kuin teoksia olisi ollut jotenkin vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Jotain jäi puuttumaan.

Mutta eipä hätää, täältä syntyy lisää, jos tarvetta on. Keksimme jo ensi vuodeksi eduskuntatalon kylkeen heijastettavan videomäppäysteoksen The Taxman. Se kertoo tavallisesta työtä tekevästä kansalaisesta, joka juoksee pakoon perässään pinkovaa verottajaa henkensä hädässä. Jos mukaan haluaa vähän kepeyttä, kaksikko voi leikkiä kuurupiiloa 87-vuotiaan graniittimöhkäleen massiivisessa pylväikössä. Musiikiksi sopisi vaikka Benny Hillin tunnusmelodia. Teoksen yhteistyökumppanit: Monacon ja Portugalin veropakolaiset.

P.S. Luxin reittikartan ja teokset löydät täältä!

Luxin uusi taiteilijakollektiivi kävi hakemassa ideoita ensi vuoden teostaan varten.
Yksi Luxin tämän vuoden vahvuuksista: reitti on valtaosin tuulelta suojassa. 

Neljä parasta

1. Ivo Shoofs: Large Pendulum Wave
Hollantilaisen taiteilijan 12-metrinen teos on jotenkin hypnoottista katseltavaa, eikä pääse pelkkänä kuvana ollenkaan oikeuksiinsa. Teos on kuin valtava keinu, jossa viisitoista erimittaista heiluripalloa liikkuu painovoiman avulla, muuttaa väriään ja muodostaa kuvioita. Tätä tuijotellessa tuli välillä fiilis kuin olisi katsonut rytmistä kilpavoimistelua, niin sulavasti pallot tanssivat musiikin tahdissa. Biiseistä annettava myös kiitosta: kiva kuulla Luxissa välillä muutakin kuin ambivalenttia mouruntaa.

2. Maikki Pekkala & Lari Suominen: Ultraviolet Gallery
Finlandia-talon etupihalta löytyvä mörisevä valonsyöjäotus on Luxin sympaattisin teos, joka oli yleisötungoksesta päätellen monen muunkin suosikki. Violetin tarina on hiukan surullinen: se on joutunut vangiksi sirkukseen. Vähän olisi tehnyt mieli käydä otusta paijaamassa.

3. Ghiju Dìaz de Léon: Shelter Seekers
Luxissa on tänä vuonna harmittavan vähän isoille seinäpinnoille heijastettavia tarinallisia videomäppäyksiä. Siksi valoreitin päätepisteessä odottanut Shelter Seekers ilahdutti. Teos ottaa kantaa siirtolaisuuteen ja ilmastonmuutokseen uhanalaisten monarkkiperhosten avulla. Haasteita aiheutti hiukan Kansallismuseon ahdas piha, joka pakkautui täyteen väkeä. Toisaalta suojaisa tila loi intiimin tunnelman.

4. Ramboll Valostudio: Lux Arkkitehtuuri
Finlandia-talo on kuin luotu siniselle valolle. Ramboll Valostudion H2.O-teosta katsellessa ja kuunnellessa tuntui kuin olisi kellunut valtameren keskellä. Ja oikeaan fiilis osuikin: teos kertoo vedestä ja muistuttaa, että se on ehtyvä luonnonvara ja meille elintärkeä. Sijainti toimi muuten kivasti: vaikka väkeä oli liikkeellä Luxissa eilen hurjasti, Finlandia-talon takapiha on niin iso, että teosta pääsi katsomaan kaikessa rauhassa kauempaakin.

Muita teoksia ja tunnelmia

Tim Etchellsin We wanted näytti pikkuriikkiseltä massiivisen Oodin kyljessä. Kirjasto antaisi kyllä puitteet isommallekin teokselle.
Musiikkitalon medianäytölle heijastettavia kuumaisemia olisi voinut istua katsomassa vaikka koko illan. Marco Brianza: Moonlight.
Kiasman Orange Blue Sky. Hiukan kiehtoisi mennä luomaan tuonne ikkunaan oma "tanssiteos".
Valossa hehkuvat graffitit löytyvät Finlandia-talon etupihan puolelta. Mimmit peinttaa: Ultraviolet Gallery.
Poppa-Maijan tekosia. 
Hiukan alkoi itse tehdä mieli kokeilla pimeässä loistavia maaleja.
Lyhtypuisto on rakennettu tänä vuonna Hakasalmen huvilan pihalle. Erinomainen paikkavalinta.
Tiedoksi naapureille: Walleniusten pihassa nähdään ensi kesänä uskomaton valokokoelma.
Kaikenlaista varjoa ja ripustinta.
Jos asuisin Lux-reitin varrella, tekisin ehdottomasti ikkunaani oman valoteoksen.
Varoitus: älä yritä kulkea tätä tunnelia toiseen suuntaan. Sanomista tulee, koska Suomi ja säännöt.

Zach Liebermanin Reflection studies haastaa yleisönkin osallistumaan taiteen tekemiseen.
Tämä löytyy siis Taidehallin seinästä Nervarderinkadulta.
Kansallismuseon pihalla saa muuten varautua melkoiseen ryysikseen, koska piha on pieni. Kävijöiden määrää onneksi rajoitetetaan.
Että voi olla Helsinki kaunis.
Uutta ja vanhaa.
Jotkut asiat pysyvät ennallaan: ruokarekkoja ja kahviloita osui tänäkin vuonna kohdalle harmittavan vähän.
Kummituspuu Kansallismuseon etupihalla.
sanna image
sanna