Lomalla haluan vuokrata, en omistaa

Ihailen kauniita kesämökkejä, purjeveneitä ja matkailuautoja, mutten haluaisi sitoutua sellaiseen.

Tänäkin kesänä olen sanonut sen ääneen monta kertaa. Kun ajoimme upeiden hirsihuviloiden ohi Paraisilla, mietin, miltä tuntuisi omistaa mökki täältä. Samoin kävi Airistolla purjehtivan upean Swanin kanssa. Puhumattakaan viime viikon lomakodistamme, Bürstnerin matkailuautosta, johon haksahdin samalla hetkellä, kun näin söpön minikeittiön ja heittäydyin pehmeälle parivuoteelle.

Yleensä järki on tullut perässä sitä mukaa, kun olen googlaillut hintoja. Mökki rantakaistaleella maksaisi kepeästi parisataatuhatta. Purjeveneeseen ja matkailuautoonkin hujahtaisi kymmeniä tuhansia euroja. Kun siihen päälle laskee vakuutukset, bensat, huollot ja lainojen korot, niin puhutaankin jo mehevistä summista.

Pohjimmiltaan kyse ei ole kuitenkaan vain rahasta. Kyse on sitoutumisesta. Kaikki edellä mainitut vempeleet rajoittaisivat vapaa-aikaani. Jos laiturissa olisi kaunis tummansininen Swan ja laiturin toisessa päässä Paraisten huvila, tietäisin jo etukäteen, missä aion viettää kesälomani. Makoillessani kreikkalaisella rantahietikolla heinäkuussa murehtisin koko ajan, että siellä se matkailuauto seisoo pihassa tyhjän panttina.

Vaikka en voikaan asuntolainan lyhentäjänä rehvastella olevani täysin "kahleeton", lomilla vapaus tuntuu kivalta. Airbnb:n kaltaisten palvelujen ansiosta voin leikkiä nykyään mökkiläistä missä päin maailmaa tahansa. Matkailuauton vuokrausta olemme testanneet perheen kanssa nyt kaksi kertaa ja kokemukset ovat olleet mahtavia. Vuosien ajan olimme onnekkaita myös siinä suhteessa, että pääsimme koska tahansa purjehtimaan äidin ja isän veneellä.

Totta on tietysti sekin, että matkoihin tuhlatut rahat eivät kasvata omaisuutta. Paitsi henkistä, mutta sitä pidänkin kyllä arvokkaana.

Jotain suomalaisesta omistamiskulttuurista kertonee muuten se, että pohdin tämän postauksen kirjoittamista pitkään ja pidin aihetta provokatiivisena vain siksi, että tuttavapiiriini mahtuu niin paljon mökkeilijöitä, veneilijöitä ja karavaanareita. Ehkä tällaisesta morkkiksesta pitäisi päästä eroon. Jokainen meistä nauttii vapaa-ajasta tavallaan.

Leppoisaa loppukesää, olittepa sitten maalla, merellä tai ilmassa!