Yöjunalla Kuusamoon – perillä löylyjä, villiruokaa ja porojoogaa

Sade yritti latistaa tunnelmaa ruskaretkellä Kuusamossa, mutta eipä onnistunut. Kolmen päivän elämyskylpy muistutti, että Koillismaalla ei tekeminen eikä ruoka lopu.

Lehdistömatka: Ruka-Kuusamo yhteistyössä VR:n kanssa.

Suomi on pitkä maa, mutta Kuusamo se vasta iso onkin. Ajatus käväisi mielessä, kun hyppäsin pressiporukan kanssa junaan Helsingissä iltaseitsemältä ja saavuin Rukalle bussin kyydissä seuraavana aamupäivänä. Muistan kyllä edelliskerrastakin, että aikaa tänne pitää varata. Neljä vuotta sitten tein Helsingistä Kuusamoon matkaa bussilla 12 tuntia. Yöjunailu tuntui nyt huomattavasti helpommalta, sillä suuri osa matkustusajasta meni nukkuessa. Tosin se on sanottava, että Kuusamon päässä autolle on kyllä tarvetta. Kohde on pinta-alaltaan kahdeksan kertaa Helsinkiä suurempi.

Yöjuna Kemijärvelle

Lasten ollessa pieniä matkustimme Kolariin autojunalla neljän hengen hytissä. Siitä oli muuten rentoutuminen kaukana. Tällä työreissulla sain nauttia kahden hengen vessallisesta hytistä yksin. Luksusta! Yöjuna lähti Helsingistä torstai-iltana klo 19:29 ja saapui Kemijärvelle seuraavana aamuna klo 8:50.

Jotain tunnelmallista raiteilla kolkuttelussa kyllä on. On lokoisaa istahtaa ravintolavaunuun illalliselle muiden matkustajien kanssa ja katsella ikkunasta, kun maisemat vilistävät ohi pimenevässä illassa. Ravintolassa tilasin tuhdin lohipastan ja kyytipojaksi valkoviiniä. Yön nukuin makoisasti: tykkään siitä, että juna hiukan heiluu.

Mitä yöjuna maksaa?

Sääntö nro 1: tilaa lippu mahdollisimman ajoissa. Itse havahdun touhuun yleensä liian myöhään, mikä tarkoittaa, että hinnat ovat tapissa. Jos nyt varaisin lipun ensi viikon torstain yöjunaan vessallisen hytin kera ja paluumatkan samoilla spekseillä sunnuntaiksi, matka maksaisi puhisuttavat 488 euroa. Ajoissa tilaamalla hytillisen menopaluun Kemijärvelle voi sen sijaan saada alle 200 eurolla. Säästöä tulee toki myös siitä, jos jakaa hytin kaverin kanssa ja buukkaa vessattoman hytin makuuvaunun alakerrasta. Jos matkustuspäivissä on joustovaraa, VR:n sivuilta voi vertailla hintoja eri lähdöille.

Miten Kemijärveltä Rukalle?

Kemijärven ja Rukan välillä liikennöi Pohjolan Matkan bussi, joka odottaa yöjunalla saapuvia asemalla. Vajaan kahden tunnin matka Rukalle maksaa 16,80 euroa suuntaansa ja lipun voi ostaa junamatkan varauksen yhteydessä.

House of Northern Senses: yökylässä Leenan ja Timon luona

Majoituimme Kuusamossa House of Northern Senses -hotelliin, joka avautui pari vuotta sitten. Kyseessä on Finnairin entinen edustustila, jonka omistavat nykyään Timo Kousa, Leena Harkimo ja Hjallis Harkimo. Vuonna 1954 rakennetussa talossa toimi aikoinaan Virkkulan kyläkoulu, nyt se on remontoitu tunnelmalliseksi kahdeksan huoneen hotelliksi. Kartanohotelli sijaitsee Pikku-Porontima-järven rannalla, vartin ajomatkan päässä Rukan kylästä. Karhunkierros-vaellusreittikin kulkee sen ohi.

Spa-osasto ja saunat

Kartanohotellin erikoisuus on talon alakerrassa oleva spa-osasto uima-altaineen, jota voi varata yksityiskäyttöön erillismaksusta. Lisäksi järven rannalla on savusauna sekä perinteinen puulämmitteinen rantasauna, jonka pehmoisista löylyistä ehdinkin käydä nauttimassa.

Mitä yöpyminen maksaa ja sisältää?

Vähimmäismajoitusaika kartanohotellissa on kaksi yötä. Huoneiden hinnat lähtevät 674 eurosta (2 yötä) eli selkeästi arvokkaammasta majoituksesta on kyse. Runsas, paikallisista raaka-aineista koottu aamiaisbuffa sisältyy pakettiin.

House of Northern Senses on onnistunut yhdistelmä tyylikkyyttä ja kodinomaisuutta. Tuntui kuin olisimme olleet Leenan ja Timon luona kylässä. Majoituksen hinta varmasti rajaa asiakaskuntaa, mutta ehkä niin on tarkoituskin. Kansainväliset matkailijat ovat kuulemma jo paikan löytäneet.

Konttaisen huiputus rankkasateessa

Olipa muuten kiva päästä tutustumaan Kuusamoon Koutaniemen Meerin kanssa, joka liittyi porukkaan jo Helsingistä. Meerihän on viettänyt koko lapsuutensa näissä jylhissä maisemissa. Lauantaina lähdimme heti aamiaisen jälkeen kipuamaan kohti Konttaista, jonka huipulta näkyy hyvällä säällä Pohjois-Kuusamoon saakka (maistiaisia yläkuvassa). Tällä kertaa keli ei ollut puolellamme: vettä tuli koko parin kilometrin reitin aikana liki kaatamalla ja huipulla odotti sankka sumu. Komea maisema pysytteli piilossa valkoisen seinän takana. Täytyy tulla paremmalla onnella ensi kerralla.

Mykistävän hieno Kiutaköngäs

Oulangan kansallispuistossa sijaitseva Kiutaköngäs on yksi lempipaikkojani Kuusamossa. 325 metrin mittainen koskirypäs pauhaa niin massiivisena, että ääni peittää alleen kaiken muun. Keväällä lumien sulaessa vesimassat ryöppyävät vielä raivoisammin ja Oulankajoen pinta on korkeammalla, mutta upea tämä on syksylläkin. Erityisen kuvauksellisen Kiutakönkäästä tekevät dolomiittikalliot, jotka ovat muodostuneet tänne satoja miljoonia vuosia sitten. Aikajännettä on vaikea edes ymmärtää.

Haaveeni on päästä vielä joskus melomaan Oulankajoen alaosa, joka sopii Meerin mukaan kuulemma aloittelijoillekin. Reitti lähtee Kiutakönkään läheltä, Mataraniemestä ja jatkuu 25 kilometrin matkan melkein Venäjän rajalle, Jäkälämutkaan asti.

Kiutakönkään kupeesta kulkee myös eritasoisia 1-82 kilometrin mittaisia retkeilyreittejä. Ne lähtevät Oulangan luontokeskuksesta, jonka yhteydessä on myös kahvila ja sisävessat.

Kujalan Porotila - etelän ihminen porojoogassa

Olen joogannut elämäni aikana hyvin vähän, mutta vielä harvemmin (en ikinä) porojen kanssa. Konsepti tuntui ensin hassulta, mutta jälkikäteen nerokkaalta, sillä jotain rauhoittavaa sarvipäiden läsnäolossa oli. Porojooga järjestettiin Kujalan Porotilan aitauksessa, jossa joogamattoina toimivat porontaljat. Koska viikonlopun teemana oli vesisade, vettä ripsi tietysti nytkin ja ohjaaja Piritta Liikka piti joogan meille tavallista lyhyempänä versiona. Porojooga soveltuu muuten hyvin aloittelijoillekin, koska teimme vain helppoja asanoita. Oli hupaisaa taipua alaspäin katsovaan koiraan, kun vieressä kävi melkoinen rouskutus porojen kaivaessa herkkupaloja heinikosta. Olisin taatusti itsekin yhtä keskittynyt, jos joku heittelisi etsittäväkseni vaikka Fasun sinisiä.

1,5 tunnin porojooga maksaa 39 euroa osallistujalta.

Pohjolan Pirtti & Kievari: saunaloitsuja ja illallista

Saunabuumi jyllää täysillä myös pohjoisessa. Kuusamossa on jo viisi saunaa, joille on myönnetty laadun takaava Authentic Finnish Sauna Experience -merkki. Yksi kohteista on Tanja ja Matti Pohjolan sukutila, jonka perinnesaunat ovat päätyneet myös japanilaiseen mangaan (sarjakuva löytyy kehystettynä Pohjolan Pirtti & Kievarin saunatiloista). En ihmettele, sillä löylyttely oli elämys suomalaisellekin. Oli ihana istuskella lauteilla ja kuunnella Tanjan laulamia muinaisia loitsurunoja. Välillä vihdoimme koivu- ja katajavastoilla ja kävimme pulahtamassa Vuotunginjärveen tai ulkoaltaaseen. Tanja on ehtymätön tietopankki saunahistorian ja -uskomusten suhteen, sillä hän on kouluttautunut perinnesaunottajaksi:

"Entisaikaan ajateltiin, että sauna on maaemon kohtu ja löyly sen sielu. Saunoja lämmitettiin myös esi-isien hengille."

Studioravintola Tundra: villiruokakokkausta mestarin opissa

Viime vuosina Suomessakin on yleistynyt trendi, jossa ravintolat eivät välttämättä sijaitsekaan kaupunkien ytimessä. Se vaatii yrittäjiltä rohkeutta ja niin hyvää ruokatuotetta, että asiakkaat ovat valmiita ajamaan sen perässä pidemmällekin. Studioravintola Tundra on tästä hyvä esimerkki. Keittiömestari Jarmo Pitkänen ehti tehdä tehdä töitä Kiinaa ja Australiaa myöten, mutta palasi lopulta juurilleen Kuusamoon ja perusti ravintolan kotinsa yhteyteen, 22 kilometrin päähän Rukan kylästä. Erityistä on, että Jarmo on myös keraamikko ja pyörittää pajaa Studioravintola Tundran yhteydessä. Täällä pääsee siis nauttimaan illallista taatusti uniikeilta lautasilta.

Jarmo järjestää ryhmille myös kokkauskursseja, jossa valmistetaan villiruokaillallinen. Tämä tarkoittaa, että valtaosa antimista on hankittu lähiseudulta ja luonnosta. Meidän porukkakin pääsi keittiön puolella tositoimiin. Herkkuannoksia syntyi muun muassa Kitkan viisas -muikuista ja mädistä, ahvenfileistä, puikulapotuista, kaalista ja kantarelleista. Hitsi, että olikin hyvää!

The French Cafe - Moonan ja Arthurin unelma

Kuusamon keskustan suloisin kahvila avattiin vanhan pankin tiloihin viime vuonna. The French Cafea pyörittää suomalais-ranskalainen pari, Moona Mankinen ja Arthur Bataille. Kaksikko tapasi Nizzassa, jossa molemmat työskentelivät legendaarisen hotelli Le Negrescon ravintolassa. Ranskassa kouluttautunut Moona onnistui pääsemään Negrescoon kondiittoriksi melkoisen sinnikkyyden ansiosta.

"Kun ravintolan porukat ilmestyivät tupakalle Le Negrescon takaovelle, menin sinne joka ilta kyselemään, pääsisinkö heille harjoittelijaksi. Sitkeän piirityksen jälkeen onnistuin, mutta ei se helppoa ollut. Työkulttuuri oli tosi hierarkinen ja olin siellä vielä ainoa nainen", Moona kertoi.

Kotijuurilleen Kuusamoon Moona muutti Arthurin kanssa pandemiavuonna 2020. The French Cafen he avasivat 2023. Kahvilan erikoisuus ovat taidokkaat leivokset ja kakut sekä barista Arthurin valmistamat kahvit. Me pääsimme syömään täällä myös brunssin (45 e), jota on tarjolla joka sunnuntai. Ihana setti mm. granolaa ja jugurttia, juureen leivottua leipää uppomunalla ja avokadolla, juustoja, hedelmäsalaattia, sipulikeittoa, leivoksia ja liekitettyjä lettuja.

Lisää herkkuja eli Kuusamon Villiruokajuhlat

Ei päässyt muuten nälkä yllättämään tällä matkalla. Kuusamossa järjestettiin nyt toista kertaa Villiruokajuhlat, joka kokosi Koillismaan yrittäjiä ja ruokatuotteita keskustan tapahtumatorille. Kojuissa oli kiva valikoima sesongin herkkuja, kuten erilaisia sienikeittoja, punajuurifocacciaa, paistettuja muikkuja, pororieskaa ja muurinpohjalettuja. Loistoidea päästä tutustumaan paikallisiin yrittäjiin keskitetysti.

Kuusamon kivoin kauppa: Bjarmia

Tällä matkalla shoppailut jäivät vähiin, mutta yhdessä puodissa ennätimme käydä. Kuusamon keskustassa sijaitseva Bjarmia on melkoinen aarreaitta. 50-vuotias perheyritys tunnetaan oman pajan keramiikkatuotteista, mutta täällä on valtavat määrät muutakin pohjoismaista designia kahdessa kerroksessa. Aini Valkaman perustamaa Bjarmiaa luotsaa nyt hänen tyttärensä, Kaisa Valkama.

Pizzeria Ruka: tuhdit lähtöeväät

Arvaan, että Pizzeria Ruka on tuttu monelle laskettelijalle, sillä ravintola on ruokkinut nälkäisiä hiihtokeskuksen juurella 1980-luvulta saakka. Muhkeat pizzapohjat leivotaan täällä tarkoin varjellun oman reseptin mukaan ja paistetaan puilla lämmitettävässä uunissa. Listalta löytyy 29 pizzavaihtoehtoja, joista spesiaalein on Kuusamo collection -osuus. Pizzatäytteissä on mm. savuporoa, leipäjuustoa, lakkahilloa, kantarelleja ja Kuusamon kalan kylmäsavulohta.

Ei siis niin väliä, vaikka matkakohteessa sataisikin. Aina voi syödä!