Joulumatka Gotlantiin
Olen keksinyt taas jutun, jossa ruotsalaiset ovat meitä parempia. Karu totuus paljastui Visbyssä.
Vietin muutama vuosi sitten ensimmäistä adventtisunnuntaita Visbyssä. Kalenterin mukaan oli kiivain joulusesonki, mutten nähnyt otsa hiessä ryysiviä suorittajia missään.
Gotlanti tuli mieleeni lauantaina, kun seisoin sata kiloa painavan (no, ehkä vähän liioittelen tässä) ostoskorini kanssa Prisman kassajonossa. Takana oleva äijä ryski ostoskärryillä kantapäilleni ja viereisen jonon mukula ylsi huudollaan yläoktaaviin. Siihen hetkeen kulminoitui tulevien viikkojeni ohjelma: joululahjahärdelli on vasta alussa.
Kotona lämmitin kupillisen glögiä ja kaivoin nämä Gotlannin kuvat esiin. En ehtinyt selata albumia edes puoleenväliin, kun verenpaine oli tasaantunut. Muistan vieläkin Visbyn mukulakivikatujen ihmeellisen rauhan ja kotien ikkunoissa tuikkivat joulutähdet. Tiesin, että Gotlanti on ruotsalaisten suosikkikohde kesällä, mutten tajunnut, että ruusujen saarella voisi viihtyä joulukuussakin.
Wikipedian mukaan Visbyssä on hiukan alle 23 000 asukasta. Näin heistä ehkä 150. Ydinkeskusta heräsi eloon kauppojen aukioloajaksi, mutta jouluostoksillakin tunnelma säilyi leppoisana. Kukaan ei tiuskinut tai näyttänyt edes etäisesti stressaantuneelta. Kun jalat väsyivät kiertämisestä, parkkeerasin sahramijuustokakun ääreen kahvilaan.
Visbystä on lähes mahdoton palata tyhjin käsin. Saari on täynnä persoonallisia käsityöpuoteja ja herkkukauppoja. Ruoka oli silti suurin yllätys. Ruotsin parhaita ravintoloita vuosittain listaava White Guide on valinnut opukseensa 12 gotlantilaista ravintolaa. Testasin niistä kala- ja äyriäisravintola Bakfickanin (loistava!), sekä G:a Mastersin (söin täällä elämäni ekat tryffelit). Iltaoluella kävin Stora torgetin legendaarisessa Munkkällarenissa, josta olisi saanut myös sahtia.
Yövyin keskiaikaisten muurien suojassa, tunnelmallisessa Clarion hotel Wisbyssä. Minun huoneestani oli näkymä punatiilikattojen yli satamaan, jonne matkustajalaivat parkkeeraavat kesäisin.
Visbyn kapeat kujat ovat parhaimmillaan hämärän tultua. Kaupungin joulutähtien lisäksi syttyvät nimittäin kotien valot. Gotlantilaisilla ei ole tapana piilottaa arkea verhojen taakse, vaan kauniisti sisustettuja olohuoneita ja päivällishetkiä esitellään auliisti ohikulkijoillekin. Tämä on seikka, jota kaltaiseni utelias muija osaa arvostaa.
Miten sinne pääsee?
Kesällä Visbyyn on suoriakin lentoja, mutta talvella on koukattava Tukholman kautta. Googlasin Ebookersista lentoja tammikuulle ja löysin halvimmaksi vaihtoehdoksi tämän:
Lennot** Helsinki-Tukholma-Helsinki 93,40 euroa** (Norwegian Airlines). Sieltä puolen tunnin ajomatka Tukholman Bromman kentälle (taksilla tai lentokenttäbussilla). Lennot Bromma-Visby-Bromma 170,50 euroa (Malmö Aviation).
Lisätietoa Gotlannista!
23 000 asukkaan kotikaupunki.
Gotlannin ruusujenkin on joskus levättävä.
Fillarilla kesät talvet.
Käsityöihmisen taivas.
Tunnelmallinen Wisby-hotelli on aivan kaupungin sydämessä.
Hotelli Wisbyn aula on hauska sekoitus vanhaa ja uutta.
Respasta.
Huoneestani oli näkymä kaupungin muurien yli satamaan.
Jos vessa on näin söpö, siitä on otettava kuva.
Bakfickania ei ole turhaan kehuttu Visbyn parhaimmaksi kala- ja äyriäisravintolaksi.
Vieläkin kuola herahtaa kielelle, kun ajattelen näitä sapuskoja...
Vihreä joulu.
Tänne kannattaa tulla tarpeeksi suuren matkalaukun kanssa.
Tupaantuliaislahjaksi.
Piparkakkutauko.
Gotlanti valittiin Ruotsissa vuoden 2013 ruokapääkaupungiksi. Ihan syystä, sanoisin.
Kukaan ei töni eikä ryysi.
Sanoinko jo, että täällä voisi syödä itsensä hengiltä...?
Huomattavasti leppoisampaa kuin kesän turistisesonkina.
Visbyn puolustusmuuri on runsaat 3 km pitkä ja se valmistui jo vuonna 1288.
Pukki hymyili.
Pieneen tilaan taittuvat tuliaiset.
Erään kaupan näyteikkunasta.
Käsityöpuodin portsari.
Näkymä satamaan päin.
Rauhaa.
Saa kurkistaa sisään.
Olisi tehnyt mieli mennä kylään.
Stora torgetilla sijaitseva Munkällare juottaa janoisille sahtia.
Sankt Hansplanilta löytyy uutta designia ja antiikkia.
Siinä se on tiivistettynä. Visbyn joulu.
Kumpaa reittiä lähtis...
Gotlanti on tunnettu tryffelistään. Tämän kaverin (koiran) tehtävä on etsiä sitä.
Sininen joulu.
Sahrami on gotlantilaisten lempimauste. Toimi hyvin juustokakussakin.
Miksi hötkyillä, kun voi ensin syödä ja sitten nukkua.
Puolilta öin Visby on jo unessa.
