Himos – nostalginen paluu lapsuuden hiihtokeskukseen

Himos – nostalginen paluu lapsuuden hiihtokeskukseen

Lomailin Himoksella lapsuudenperheen kanssa 1989. Palasin takaisin oman pesueen kera.

Yhteistyössä Himoksen kanssa.

1989

Isän tunnisti jo kaukaa. Hän oli se tummanpuhuva hahmo, joka asettui mäen päällä munakuppiasentoon ja syöksyi alas farkut jalassa ohjuksen lailla. Äitin suksi luisti yleensä parhaiten sivusuunnassa. Kerran hän rysäytti suoraan mäen reuna-aitaan ja jäi verkkoon jumiin kauhun ja naurun kangistamana.

En ollut minäkään mikään ekspertti, mutta 15-vuotiaan itsevarmuudella opastin pikkusiskoa auraustekniikan saloihin. Muistan vieläkin violetit sukseni, joissa oli päheät neonväriset kuviot. Kypärää ei 80-luvulla mäessä paljon käytetty.

Perille matkustimme isän rakentamalla asuntoautolla, jolla olemme kuvista päätellen yöpyneet pohjoisrinteiden puoleisella parkkipaikalla. 80-luvulla laskettelutouhu oli uutta. Hiihtolomareissu Himokselle oli siis jotain todella eksoottista. Yhtenään ei käyty.


Skimbaustyyliä vuodelta 1989 (olenko tosiaan laskenut lippalakki päässä!!!). Yöt nukuimme äidin, isän ja siskon kanssa asuntoautossa.

2018

Enpä olisi 29 vuotta sitten uskonut, että palaan Himokselle oman perheen kanssa. Ja vielä karavaanarina! Vuokrasimme lasten hiihtolomaviikolla kolmeksi päiväksi matkailuauton samalta isännältä, joka pelasti kesälomareissummekin. Talvileiriytymisestä kerron lisää seuraavassa postauksessa.

Suurin yllätys

En tajunnut, että Himoksella on niin valtava valikoima rinteitä. Kaikkiaan laskettavaa riittää 21 mäessä, joista pelkästään mustia rinteitä on kahdeksan. Vuonna 1989 rinteiden määrä taisi rajoittua neljään, joten on alue tosiaan kasvanut. Länsirinteiden puolelta löysin suosikkini, tuolihissin kupeessa olevan Keskimaan, ABC:n ja Bonuksen. Timppa (42) ja Lassi (13) viihtyivät varsinkin Mountain Dew Snow Parkissa. Vaikka meneillään oli kiivain sesonki, väki levittäytyi alueelle aika kivasti. Ainoastaan länsirinteiden pienempien mäkien hisseille kertyi ruuhkaa.

Ravintolat

Kokkailimme osan aterioista asuntoautossa, mutta pari kertaa tuli syötyä Himoksen ravintoloissakin. Länsirinteiden Bistrosta valitsimme hamppariateriat ja pohjoisrinteiden puolella kävimme munkkikahveilla. Plussaa on annettava Himoksen Buffetista, josta löytyy myös terveellisempää kotiruokaa salaatteineen ja keittoineen. Länsi- ja pohjoisrinteiden välissä sijaitseva nuotiopaikka oli kiva: kävimme lämmittämässä notskilla lihikset ja nakit, ja ihailimme maisemia huipulta.

Toiveita

Olen viime vuosina lukenut niin hulvattomia juttuja Himoksen juhannus- ja iskelmäfestareista, että oletin täältä löytyvän menoa myös talvikautena. Reilun kilometrin päässä sijaitsevalla Himosareenalla onkin hyvä kattaus keikkoja, mutta rinteiden kupeesta villein afterski-meno puuttui ainakin hiihtolomaviikolla. Voi toki osittain johtua siitä, että mestoilla oli paljon lapsiperheitä. Joku tunnelmallinen musiikkibaari olisi silti kiva, jonne voisi klompsutella monot jalassa suoraan rinteistä. Usein lihakset ovat laskupäivän jälkeen niin hyytelönä, että kaiken haluaisi nauttia helposti ja mahdollisimman vähällä vaivalla.

Summa summarum

Tulemme takuulla uudestaan. Parasta on, että meiltä Vantaalta ajaa Jämsään vain 2,5 tuntia. Kelpo etäisyys näin hyvästä rinnevalikoimasta!

P.S. Historia toistaa muuten itseään. Mäessä oli tälläkin kertaa yksi nolo faija, hyppyreistä kirkuen laskenut mutsi ja kaksi teiniä, jotka suihkivat jostain syystä riittävän etäisyyden päässä.

Lisätietoa Himoksen hinnoista ja palveluista löydät täältä!

Insert
Himos perustettiin 1984. Veikkaan, että nämä länsirinteiden bistron seinältä löytyneet otokset ovat alkuajoilta.
Insert
Pohjoisrinteiden hissit näyttivät kovin tutuilta (vertaa edellinen kuva). Samoin neonväriset skimba-asut.

80-luvulla rinteitä oli muutama, nyt 21.
Insert
Länsirinteiden kupeessa on eniten palvelua: ravintolat ja leirintäalue muun muassa.

Laskettavaa löytyy nykyään vaativaankin makuun: mustia rinteitä on kahdeksan ja street-parkkeja kolme.

Insert
Ruokapaikkoja on Himoksella huomattavasti runsaammin kuin 30 vuotta sitten.

Laskijan klassikko: munkki ja kaakao.
Insert
Länsirinteiden huipulta löytyy kivoin grillipaikka.

Lounaaksi notskilla lämmitettyjä lihiksiä ja nakkeja.

Insert
Himos on yhä lapsiperheiden suosikki. Sen huomaa taitavien pikkulaskijoiden määrästä.

Konkreettisin muistutus elämän kulusta: viimeksi täällä laskiessa olin suurin piirtein saman ikäinen kuin esikoinen nyt.

Enpä arvannut vuonna 1989, että tulisin ottamaan tällaisen potretin oman perheen kanssa.
Insert
Ilta-aurinko paistaa parhaiten länsirinteiden puolelle.

sanna image
sanna