Tästä alkaa seikkailu

Hiitolanjoen upea retkikohde ja muut Etelä-Karjalan nähtävyydet Kuutostien kupeessa

Imatran hauskimmat kesäkohteet: Vuoksen Kalastuspuisto ja junasauna
Imatran hauskimmat kesäkohteet: Vuoksen Kalastuspuisto ja junasauna
10 matkaelämystä vuonna 2024 – yksi selkeä trendi
10 matkaelämystä vuonna 2024 – yksi selkeä trendi
Kemiönsaari kesän jälkeen: luonnon rauhaa ja edullisempaa mökkeilyä
Kemiönsaari kesän jälkeen: luonnon rauhaa ja edullisempaa mökkeilyä

MAINOS: goSaimaa. Kulkeeko lomareittisi Valtatie 6:n kautta? Tässä muutama pysähtymisen arvoinen kohde Suomen itärajan ja Kuutostien varrella.

E75-tie on tullut Lahdenväylän vieressä asuvalle liiankin tutuksi. Osaan jo ulkoa varsinkin alkureitin etapit ja pysähdyspaikat. Etelä-Karjalaan ajellessa olikin kiva kääntyä vaihteeksi Sipoon ja Porvoon suuntaan ja naputella navigaattoriin Valtatie 6. Matkan varrelle osui sympaattisia latoja, pelloilla laiduntavia lehmiä ja muutakin nähtävää kuin jättiketjujen huoltoasemat. Väkisinkin ihminen siinä virkistyy.

Hiitolanjoki päihittää ruuhkaiset retkikohteet

Jos täyteen tuupatut kansallispuistot ovat alkaneet kyllästyttää, suosittelen testaamaan vaihteeksi Hiitolanjoen maisemapolkua. Simpeleessä, aivan Kuutostien varressa sijaitseva luontokohde sopii mainiosti päiväretkeksi, sillä helppokulkuisella maisemareitillä on mittaa vain 3,5 kilometriä. Ritakosken ja Lahnasenkosken ympärillä kulkevat polut ovat osittain esteettömiä eli koskien kuohuja pääsee ihailemaan myös pyörätuolilla tai vaikka lastenvaunuja työnnellen.

Seudun historia on erityisen mielenkiintoinen, sillä 53 kilometrin mittaisesta Hiitolanjoesta vain 9 kilometriä virtaa Suomen puolella, loppuosa luikertee Venäjällä laskien Laatokkaan. 1700-luvulla joen varrella on ollut useita myllyjä ja viime vuosiin asti myös patoja. Nyt vesi virtaa vihdoin vapaana, jotta lohet pääsevät kutemaan koskiin. Hiitolanjokea on ennallistettu onnistuneesti.

Reitin lähtöpisteessä on parkkipaikkoja ja pieni kesäkahvila Pouta. Terassilla kelpaa kuunnella Ritakosken kuohuntaa ja herkutella lämpimiä voileipiä, tuoretta pullaa ja jäätelöä.

Hiitolanjoella on rikas kasvi- ja eläinlajisto

Hiitolanjoen kauniilla maisemareitillä kaikki turha tipahtaa mielestä nopeasti. Alkureittiä reunustaa vanha ja luonnontilassa oleva metsä, jossa kaatuneita lahopuita peittää vaaleanvihreä sammal. Polun toisella puolella virtaa joki, jonka yllä tiirat tekevät syöksyjään.

Reitillä ei kannata kiirehtiä, sillä luonto- ja kasvilajisto on todella runsas. Jokivarren niityillä kasvaa valko- ja sinivuokkoja, kulleroja, kurjenmiekkoja ja puna-ailakkeja. Hiitolanjoki houkuttelee paikalle myös majavia, saukkoja, kettuja, näätiä ja monia vesilintuja. Harmaahaikaroitakin täällä on kuulemma nähty. Itse bongasin joelta telkkäemon poikasineen.

Hiitolanjoessa on erityissuojelua vaativia kalalajeja, kuten järvilohi, toutain, kivisimppu, nahkiainen, pikkunahkiainen ja nuoliainen.

Yksi onnellinen kulkija luontoterapiassa.
Kosken pyörteiden seuraaminen on meditatiivista hommaa.
Polun varrella kasvaa kaunista puna-ailakkia.
Jokikallioiden kivitaidetta. Kukakohan nämä otukset on tehnyt?

Juholan Biisoniareena

"Sun on pakko päästä maistamaan Juholan Biisoniareenan pizzoja!", kaveri kohkasi, kun kuuli työreissustani Etelä-Karjalaan. Niinpä poikkesin Kuutostieltä Niukkalantielle (4021) ja ajelin Uukuniemelle. Ensin epäilytti, olenko menossa edes oikeaan suuntaan, sillä metsien ja peltojen ympäröimää mutkatietä jatkui kilometritolkulla eikä vastaantulijoita liiemmin näkynyt.

Lopulta ei ollut vaaraa, että olisin ajanut Biisoniareenan ohi. Pihassa oli pari traktoria, formula-auto, vanha Mini, tuktukia muistuttava pikkuauto ja huumaava pizzan tuoksu.

Oliver Jaatisella, Katja Laukkasella ja Markus Hietasella on kesäisin melkoinen pizzanpaistourakka.

Aortanrepijää, leffoja ja livekeikkoja

Juholan Biisoniareena on ollut varsinainen menestystarina. Vuonna 2017 perustettua ravintolaa ei lannistanut edes korona: pandemiavuonna (2020) Biisoniareenalla myytiin 10 000 pizzaa. Se on melkoinen ihme 300 asukkaan kylässä. Tänne tullaan kesällä pitkänkin matkan päästä.

Päivän listalla on yleensä muutama valmis vaihtoehto, mutta haluamansa täytteet voi valita myös itse. Biisoniareenan suosituin pizza kantaa nimeä Aortanrepijä (16 e). Täytteissä on jauhelihaa, salamia, pepperonia, pekonia ja kananmunaa. Päädyin päivän spesiaaliin, joka oli koottu nyhtöpossusta, halloumista ja BBQ-kastikkeesta. Pizza näytti ensin tuhdilta, mutta pohja olikin niin kivan ohut, että mahdotonta ähkyä ei tullut. Jälkkärilistan gelatot valmistetaan käsityönä Mustaojan Tilameijerissä Uukuniemellä.

Juholan Biisoniareenaan ei tulla vain syömään: vanhan navetan yläkerrassa järjestetään kesän aikana livekeikkoja, leffailtoja ja lavatansseja. Tulevia tapahtumia kannattaa katsastaa Biisoniareenan Tiktokista, Facebook-sivuilta ja Instgramista.

Siinä se nyt on. Biisonien pizza.

Parikkalan Patsaspuisto

Kuutostien varressa sijaitsee myös kuuluisa Parikkalan patsaspuisto. Tässä kohtaa Valtatie 6 kulkee lähimpänä Venäjää: patsaspuistosta on rajalle vain vajaa kilometri. Vaikka vilkkaasti liikennöity tie humisee aivan vieressä, puiston puolella äänet häviävät. Taiteilija Veijo Rönkkösen rakentama Patsaspuisto on maaginen satumaailma, jossa tuntuu siltä kuin sadat erilaisiin asentoihin venyvät patsashahmot heräisivät eloon. Alkukesästä Parikkalan Patsaspuisto on parhaimmillaan, kun koko puutarha hehkuu vehreänä ja värikkäänä.

Patsaspuiston sisäänpääsymaksu on aikuisilta 7 euroa, lapsilta 3 euroa ja perheiltä 15 euroa (2 aikuista ja 2 alle 15-vuotiasta lasta). Maksun voi ujuttaa käteisellä portin pielessä olevaan boksiin tai siirtää Mobilepayn kautta.

Heti tekee mieli ryhtyä itsekin venyttelemään.
Sammaloituneet patsaat tanssivat kesällä sinisten lemmikkien keskellä.
Kukkakauppias, oletan.
Patsaspuistossa on myös muutamia kuvia Veijo Rönkkösestä työssään.

Imatran Valtionhotelli

Ei ole ihme, Imatran Valtionhotelli on äänestetty usein Suomen kauneimmaksi rakennukseksi. Arkkitehti Usko Nyströmin suunnittelema ja vuonna 1903 valmistunut jugendlinna on käsittämättömän hieno. Sotavuosina rakennuksessa oli sairaala ja armeijan tiloja, mutta valtaosan ajasta Valtionhotelli on ollut matkailukäytössä.

Tällä hetkellä Valtionhotellin tulevaisuus on arvoitus, sillä Scandic ilmoitti jatkavansa täällä vain elokuun 2025 loppuun. Tuolloin loppuu hotelliketjun vuokrasopimus kiinteistön omistajan, Pandoxin kanssa.

Ei voi kuin toivoa, että tähän upeaan jugendlinnaan löytyy jatkaja, joka arvostaa sen pitkää historiaa ja ainutlaatuista arkkitehtuuria.

Valtionhotellissa on valtava määrä yksityiskohtia, joista jokaisella on tarinansa.
Valtionhotellin aulahuoneisiin voi tulla nauttimaan kahvin tai drinkin, vaikkei hotellissa yöpyisikään.

Muut majoitukset Etelä-Karjalassa

P.S. Lisätietoa Etelä-Karjalan alueen kohteista goSaimaan sivuilta!

Imatran hauskimmat kesäkohteet: Vuoksen Kalastuspuisto ja junasauna
Imatran hauskimmat kesäkohteet: Vuoksen Kalastuspuisto ja junasauna
10 matkaelämystä vuonna 2024 – yksi selkeä trendi
10 matkaelämystä vuonna 2024 – yksi selkeä trendi
Kemiönsaari kesän jälkeen: luonnon rauhaa ja edullisempaa mökkeilyä
Kemiönsaari kesän jälkeen: luonnon rauhaa ja edullisempaa mökkeilyä

-->