10 vinkkiä perhematkailuun

Lasten kanssa matkustaminen vie välillä järjen. Nämä niksit helpottavat lomailua.

1. Perussääntö
Mitä pienempi mukula, sitä iisimpi kohde. Kun taloudessamme asui kaksi vauvaa, emme edes haaveilleet Atlantin ylityksestä tai Thaimaan-lomista. Omasta kokemuksesta sanoisin, että rantakohde on helpoin valinta. Kaupunkilomalla meidän lapset olivat eka kerran vasta viime kesänä (9- ja 10-vuotiaana).

2. Pakkaaminen
Sori, tähän ei ole vippaskonstia. Vaikka viikkaisit itsellesi mukaan pelkät uikkarit, roudaat lentokentälle todennäköisesti täyden lastin matkalaukkuja (+ rattaat ja muut hilavitkuttimet päälle). Lasten kanssa ei voi reissata kevyesti, mutta tiettyjä tarvikkeita voi hommata lomakohteestakin (vaipat, aurinkorasvat, jostain jopa purkkiruuat). Muista ottaa pesuainetta käsipyykkiä varten!

3. Lentomatka
Monet vanhemmat näkevät jo etukäteen painajaisia lentomatkasta. Niin mekin, kun mukulat olivat arvaamattomassa iässä. Useimmiten se oli turhaa. 5-6 tunnin etapeistakin tuli siedettäviä, kun pyysimme lapsia pakkaamaan reppuihin omat lelut lentoa varten. Nykyään iPad on tietysti ihan ehdoton. Koneessa olemme aina antaneet lasten valvoa niin kauan kuin silmät pysyvät auki. Väkisin nukuttamisesta ei seuraa muuta kuin matsia.

4. Hotellihuone
Viime vuosina on vouhkattu paljon aikuisten hotelleista. Loistava konsepti. Yhtä tarpeellisia ovat lastenhoitopalveluilla ja bamseilla varustetut perhehotellit. On helpotus huomata, että naapurihuoneen rutiineihinkin kuuluu megakiukkuraivarit. Jos muuten mahdollista, kannattaa buukata kaksio tai ainakin sermillä jaettava huone. Sanoisin, että se on jopa lisämaksun väärti.

5. Matkaohjelma
Mitä vähemmän ennakko-odotuksia, sen parempi (tämä pätee millä tahansa matkalla). Nykyään valitsemme jo reissun suunnitteluvaiheessa lapsia kiinnostavat kohteet (=huvipuistot), mutta ujutamme mukaan omiakin juttuja. Shoppailussa parhaiten toimii vuorottelu (= isäntä vahtii lapsia, meikä pikajuoksee läpi hehtaarihalleja).

6. Ruoka
Olen niin kateellinen vanhemmille, jotka ovat saaneet mukulansa syömää sushia ja muita etnisiä ihanuuksia. Ei onnistu meillä. Yleensä on siis pakko tyytyä johonkin ranskanperunatavernaan. Kaikkea on kokeiltu (“te saatte valita ravintolan tänään, äiti ja iskä sitten huomenna”… ei toimi). Taaperoikäisten kanssa helpointa oli syödä hotellissa, koska yleensä molempien naama lasahti lautaseen kesken ruokailun ja nukkuvat möykyt piti kantaa takaisin hotelliin. Italialaiset ruokapaikat ovat hyvä kompromissi. Samoin huoneistohotellit, joissa on pieni keittonurkkaus. Usein olemme hommanneet tapas-tarvikkeet hotellille ja syöneet parvekeillallisen vasta, kun lapset ovat menneet nukkumaan.

7. Päivärutiinit
Relaa vähän hei! Loma ei ole loma, jos arkirutiineista yrittää pitää väkisin kiinni. Olemme antaneet valvoa lasten reissuilla iltaisin pidempään. Eikä se ole maailmanloppu, jos yhdet päikkärit jäävät välistä. Päiväunet kannattaa sijoittaa siirtymäkohtiin (autoajelulle tai kävelylenkille rattaissa). Biitsikohteissa sitä uuvahtaa itsekin auringosta niin, että on ihan kiva ottaa kesken päivän pienet tirsat.

8. Aurinkorasvaus
Ostakaa hyvät ihmiset suihkutettavia ja korkeilla suojakertoimilla varustettuja aurinkorasvoja. Nopeita laittaa ja käteviä lisätä. Voiteiden kanssa läträäminen on niin uuvuttavaa, että se alkaa tuntua jo toisen päivän jälkeen inhottavalta pakkopullalta.

9. Matkaseurue
Olemme reissanneet enimmäkseen nelistään, mutta kerran on tullut testattua myös lomaa isovanhempien kanssa. Ihan mahtava juttu! Hurjimmassa ruuhkavuosihärdellissä mummoja ja pappoja tulee nähtyä liian vähän, joten yhteinen lomareissu on kaikkien kannalta luksusta. Lisäbonuksena tietysti se, että pääset välillä viettämään laatuaikaa siipan kanssa, kun isovanhemmat hoitavat muksuja.

10. Asenne
Mikäli olet tottunut viettämään hulvattomia skimbauslomia Itävallassa tai vaeltamaan rinkka selässä Nepalissa, perhematkailu voi tuntua rangaistukselta. Jos se ahdistaa liikaa, ei kannata lähteä reissuun ollenkaan. Silti väittäisin, että lasten kanssa lomailu on elämys (eikä tämä ei ole ironinen läppä). Meidän muksut muistavat vieläkin mielettömiä yksityiskohtia matkoilta, joilla ovat olleet kolme-nelivuotiaina. Matkailu on syventänyt myös sisaruussuhdetta. Siinä missä kotona molemmat pyörivät omien kavereidensa kanssa, reissussa kaksikko viihtyy tiiviisti keskenään. Kivointa on katsoa synkimpänä marraskuun iltana vanhoja lomakuvia, ja suunnitella yhdessä seuraavaa seikkailua.

P.S.
Älä herravarjele ota näitä löpinöitä Jumalan sanana. Aina ei auta, vaikka buukkaisit viiden tähden lomaresortin ja kaikki maailman viihdytysjoukot mukaasi. Tulee hetkiä, jolloin toteat: paska reissu, mutta tulipa tehtyä. Sekin on kokemus sinänsä.

Annin eka matka. Ikää puolisen vuotta.

Teneriffa oli iisi kohde puolivuotiaan kanssa.

Ei varsinaisesti mahista auringonotolle.

Kantoreppu oli kätsä reissuilla. Odotin tässä muuten jo Lassia.

Jostain syystä autossa reissaaminen on meillä aina sujunut.

Yhtäkkiä niitä oli kaksi.

Ikimuistoinen eka venereissu.

Tampereen kylpylässä.

Valheellisen idyllinen matkailumainostunnelma.

Perussääntö: mitä enemmän uima-altaalla, sen parempi.

Päikkärit ovat lomallakin parasta.

Halit Bamsen kanssa Kyproksella.

Klassikko: Muumimaailma.

Ja toinen: Walleniukset laivalla.

Isi on vähän väsynyt.

Legoland. Eka pidempi autoreissu (mukulat 4- ja 5-vuotiaita).

Särkänniemestä, arvelisin.

Isompana purjehtimisestakin tuli lystimpää (myös kanssamatkustajille).

Yöjuna Kolariin parin neliön kopissa = piinaa.

Ylläksen huipulla sumussa.

Annin eka lento yksin mummin ja vaarin luokse Vuokattiin.

Jäbäleissön hämillään Phuketin markkinoilla.

Perinteinen turistipose.

Parasta: leikkikaveri omasta takaa. Phuket, Thaimaa.

Perheloman ohjelma tiivistettynä. Tässä Khao Lakissa.

Perheloman ruokalista tiivistettynä.

"Ole paikoillaan nyt!"

Mitä isompi uima-allas, sen tyytyväisempi lapsi. Khao Lak, Thaimaa.

Khao Lak, Thaimaa. Ilta-aurinko on lempein.

Takapenkin jengi roadtripillä Amerikassa.

Kaupunkilomalle on turha lähteä liian pienten kanssa. San Francisco.

Lassi laajentaa ruokaympyrää Hollywoodissa.

Pitkät vaellukset + lapsi = haaste. Tässä Yosemitessa, Kaliforniassa.

Joku riita syömisestä San Franciscossa.

Meidän lapset suhtautuvat avarakatseisesti makuelämyksiin.