Testasimme Uber-taksia

Testasimme Uber-taksia

Luin pari päivää sitten Hesarista jutun Uber-kyydeistä ja muistin, että mekin ajelimme näillä uuden ajan takseilla vuosi sitten New Yorkissa ja viime kesänä San Franciscossa. Näin autopalvelu toimii.

  1. Latasimme isännän iPhoneen jo Suomessa Uber-sovelluksen. Palveluun kirjautuakseen on syötettävä henkilötiedot ja luottokortin numero (Uber-autopalvelussa ei tarvitse käyttää käteistä, vaan kyydin summa veloitetaan suoraan luottokortiltasi).

  2. Kun napsautimme New Yorkissa Uberin päälle, puhelimen näytölle tuli kartta, jossa näkyi paitsi sijaintimme, myös vapaana olevat autot. Sitten vain tilasimme kyydin klikkaamalla paikkaa, johon gps oli meidät paikantanut. Buukkausvaiheessa on mahdollisuus myös hiukan hifistellä ja valita, kuinka isoon ja prameaan kyytiin haluaa hypätä. Nissan Micran omistajan silmin kaikki Uberit näyttävät diplomaattitason peleiltä: autot ovat mustia, kiiltäväksi vahattuja, ja niissä on tummennetut ikkunat.

  3. Tilauksen jälkeen puhelimen ruudulle lompsahti auton arvioitu saapumisaika. Nopeus yllätti. Jopa ruuhkaisessa New Yorkissa Uber kiiruhti paikalle 5 minuutissa. Ensin olin varma, ettemme ikinä tunnista autoa. Ubereiden katolla kun ei ole takseille tyypillisiä lamppuja. Toisaalta tämäkään ei ole ongelma, sillä saimme heti tilauksen vastaanottaneen kuljettajan puhelinnumeron. Ja hän meidän.

  4. Palkitsevin vaihe tietysti oli, kun jättiläismäinen katumaasturi vihdoin lipui paikalle. Tyylikkääseen pukuun sonnustautunut kuljettaja rullasi autonikkunan hitaasti alas ja katsoi meitä kysyvästi. Lausuimme taikasanan “Uber”. Mies nyökkäsi. Pokassa oli pitelemistä, sillä tilanne oli kuin gansterileffasta. Sisällä ei ollut shampanjaa, mutta valkoisilla nahkapenkeillä istuessa tunsin itseni vähintään Carrie Bradshawksi.

  5. Ajelimme Uberilla New Yorkissa kolme kertaa, joista pisin matka oli Manhattanilta JFK:n lentokentälle. Kyydille tuli hintaa muistaakseni reilut 50 euroa. Tavallisella cabilla hinta olisi ollut noin 37-40 euroa (plus tipit päälle). Ei Uberilla kannata siis jatkuvasti suhata, mutta suurkaupungeissa se on välillä käytännöllisin ratkaisu. New Yorkissa asuva ystäväni valisti, että varsinkin iltapäiväruuhkien aikaan Manhattanilta voi olla vaikea saada taksia lentokentälle. Matkaa kertyy sen verran, että taksit ehtivät tehdä paremman tilin lyhyempiä etappeja suhaamalla. Ubereita on sen sijaan aina tarjolla.

  6. Testasimme Uberia myös viime kesänä San Franciscossa. Tuolloin kyydin saaminen kesti hiukan kauemmin (10 minuuttia), sillä liikenne oli Amerikan kansallispäivän vuoksi melkoisen tukossa. Lasten mielestä ruuhka olisi voinut olla vielä pahempi: kulhollinen karkkeja viihdytti matkalaisia auton takapenkillä.;-)

Uberin kotisivut
Juttu Uberista Helsingin Sanomissa

P.S. Uber toimii muuten jo 19 maassa. Luksustakseja löytyy suht läheltäkin: Berliinistä, Lontoosta, Amsterdamista ja Tukholmasta.

P.P.S. Tuossa pääkuvassa siis näkymä Uber-sovelluksesta kännykän näytöllä. Palvelu on niin simppeli, että tällainen blondikin ymmärtää…

Insert

Insert

Insert

sanna image
sanna