Syntiä Central Parkissa

Syntiä Central Parkissa

Luulin, että Sinkkuelämää-sarjan luoma mielikuva Manhattanin keskuspuistosta on hirveän yleistävä ja virheellinen. Että ihmiset eivät muka muuta puistossa tee kuin lenkkeilevät! Pah. Sitten menin Central Parkiin ja huomasin, että kaikki tosiaan lenkkeilevät. Terävin askelin, löntystävin askelin, trendivaatteissa, nuhjuisessa hupparissa, koiran kanssa, lihaksikkaan poikaystävän rinnalla, luurit korvilla… Teki itsekin mieli ottaa pari juoksuaskelta ihan vain siitä ilosta, että voisin kertoa Facebookissa sen tärkeimmän: “kävin lenkillä Central parkissa”.

No, en käynyt. Sen sijaan vuokrasimme miehen kanssa pyörät koko päiväksi (25 dollaria per fillari). Mahtava kokemus. Neljä kilometriä pitkä ja vajaan kilometrin levyinen puisto on alueena niin monipuolinen, että se valuisi juoksuhien mukana ihan hukkaan. Ostimme kaupasta mukaan mansikoita, croissantteja ja suklaata. Oluet myyjä kääri ruskeaan paperipussiin, ettei suuri rikoksemme paljastuisi. Nykissä alkoholijuomien nauttiminen julkisilla paikoilla on nimittäin kiellettyä. Pakko myöntää, että tunsin itseni syntisäkiksi bisseä pusikossa ryystäessäni. Jotenkin tuli nuoruus mieleen, ja lämmin Light beer.

Mitään muuta pahaa sanottavaa en sitten Central Parkista keksikään. Vielä syksylläkin puisto on kuin valtava, kostea sademetsä, jonka suojassa unohtaa miljoonakaupungin mölyn ja saasteet.

Centralpark

P.S. Lenkkeilijöiden lisäksi puistossa voi yhden päivän aikana nähdä tsiljoona hääparia. Ja saman verran rakastuneita pariskuntia soutelemassa.

Insert

Insert

Insert

Insert

Insert

Insert

Insert

Insert

Insert

Insert

Insert

sanna image
sanna