Viikonloppulaskut Åressa
Kävin 15 vuoden tauon jälkeen Åressa. Näin jumalaiselta siellä näytti.
En ole ikinä ollut mustien rinteiden tiukka kanttaaja, joka näkee märkiä unia puuterilumesta ja hiihtopummielämästä Chamonixissa. Vedän monot jalkaan maksimissaan kerran talvessa ja lasken ensimmäiset mäet aina yhtä haparoiden.
Silti jokaisen skimbausreissun jälkeen mietin, miksen tee tätä useammin. Ei ole parempaa tapaa tuulettaa stressaantunutta päätä kuin viilettää rinteitä kahdeksan tuntia putkeen. Reidet tulessa, naama ahavoituneena ja sisuskalut raitista ilmaa täynnä. Iltaohjelmaksi riittää sauna ja yksi olut. Unessa olen jo kymmeneltä.
Viime tammikuussa tein neljän päivän työreissun Åreen. Tuuli tuntureiden huipuilla oli kova ja pakkasta oli liikaa (- 17 C), mutta vanha rakkaus lasketteluun palasi. Suurin yllätys oli Åren ravintolatarjonta. Se on monipuolistunut rutkasti sitten 1990-luvun, jolloin olin Ruotsin Alpeilla viimeksi (raflavinkeistä ja yöelämästä muuten lisää seuraavassa postauksessa).
Yksi huono puoli on: Åreen ei ole enää suoria lentoja. On siis lennettävä ensin Tukholmaan ja ajettava sieltä 6 tunnin siivu perille. Tai vaihdettava konetta Arlandassa ja suihkaistava Östersundomiin, josta on niin ikään Åreen vielä matkaa (junalla tai autolla).
