Miten saatoin unohtaa Tukholman! Paluu naapuriin ja 5 kivaa kohdetta

Miten saatoin unohtaa Tukholman! Paluu naapuriin ja 5 kivaa kohdetta

Tukholma on unelmien kaupunkikohde: perille ei tarvitse lentää, ja näkemistä riittää vaikka viikon lomalle. Tässä viisi kohdetta.

Lehdistömatka: Viking Line Suomi ja Silja Line Suomi.

Uskottava se on: olen ollut Tukholmassa viimeksi viisi (!) vuotta sitten. Miten se on edes mahdollista... Viimeiset pari vuotta voi toki heittää pandemian piikkiin, mutta toinen syypää löytyy Virosta: Tallinnaan pääsee niin kätevästi ja nopeasti Helsingistä, että jotenkin olen vain unohtanut Ruotsin. Veikkaan, etten ole ainoa.

Viime viikon päivä Tukholma -risteily oli tarpeellinen visiitti. Keliksi osui täydellinen marraskuinen aurinkopäivä ja tunnelma naapurissa oli jotenkin niin vapauttavan hyväntuulinen, että ihan harmitti lähteä kotiin.


Puhutaan ensin vähän pandemiasta, koska Ruotsi on saanut siitä niin paljon lokaa osakseen. Ja ihan syystä toki. Silmiin osui lokakuun lopussa julkaistu tutkimusraportti, jossa Ruotsin pandemiatoimet todettiin liian hitaiksi ja riittämättömiksi. Samalla mielenkiintoista on tosin myös se, että marraskuun alussa (2021) Ruotsin koronatilanne olikin yllättäen Euroopan parhaimpia. Täyden rokotussarjan naapurimaassa on saanut yli 80 % 16 vuotta täyttäneistä.

No, tilanteet muuttuvat sitä tahtia, että on vaikea ennustaa tällä hetkellä mitään. Kerron siis, mitä näin. Tukholman Värtanin satamassa kukaan ei kysynyt koronapassia (Suomeen palatessa valvonta on tiukempaa). En nähnyt myöskään kasvomaskeja nuorilla enkä vanhoilla. Koronapassia ei kysytty yhdessäkään ravintolassa tai museossa. Ero koronaan suhtautumisessa on siis kaikin tavoin kepeämpi kuin Suomessa. Tunnustettava on, että se tuntui myös ihanan vapauttavalta (näin ei varmaan saisi sanoa). Tuli illuusio kuin koko koronaa ei olisikaan. Tukholmalaiset porhaltavat menemään entiseen malliin.


Ehdimme käydä päivän aikana viidessä kohteessa, joista ei ollut vaikea valita suosikkia. Se tulee tässä:

Millesgårdenin upea taiteilijakoti

Huh sentään, mikä paikka! En ole ikinä kuullutkaan Millesgårdenin museosta, mutta niin kävi, että se vei jalat alta. Carl ja Olga Millesin upea taiteilijakoti sijaitsee Lidingön saarella, reilun kolmen kilometrin päässä Värtanista (Silja Linen laivojen satama). Reippaimmat kävelevät perille, mutta matkaa voi myös helpottaa hujauttamalla metrolla Ropstenin asemalta Torsvikstorgetiin tai hyppäämällä satamassa taksiin. Millesgården on auki jouluaattoa ja -päivää lukuunottamatta ympäri vuoden tiistaista sunnuntaihin klo 11–17. Aikuisilta sisäänpääsy maksaa 14,50 e, alle 18-vuotiaille vierailu museossa on maksuton.

Yks onnellinen museokävijä harvinaisessa marraskuun auringossa.


Parasta Millesgårdenissa on tunnelma, joka oli ainakin aurinkoisena päivänä kuin Etelä-Euroopasta. Vuonna 1908 valmistunutta päärakennusta koristavat holvikaaret, pylväät, mosaiikit ja ornamentit. Puutarha on täynnä Carl Millesin pronssiveistoksia, joita suihkulähteet elävöittävät kesäisin. Voin vain kuvitella, miltä täällä näyttää alkukesästä, kun magnoliat ja puutarhan muut kukat ovat täydessä loistossaan. Jopa marraskuussa Millesgårdenissa oli ihanan vehreää.


Päärakennuksen lisäksi parin hehtaarin tontilla on vierastaloksi rakennettu ja kodikkaasti sisustettu Anne's House, jossa Millesit itsekin viettivät mielellään aikaa. Vaimo Olga työskenteli taidemaalarina, mutta tunnetumpi heistä oli kuvanveistäjänä uraa luonut Carl. Pariskunta tutustui Pariisissa ja päätyi lopulta asumaan Yhdysvaltoihin, kun Carl Milles palkattiin taideakatemian johtajaksi Michiganiin. Ruotsissa käydessään he asuivat aina Millesgårdenissa, joka ilahduttaa kävijöitä nykyään museona.

Millesgårdenin upeat mosaiikkilattiat ovat Carlin ja Olgan suunnittelemia ja ilmeisesti osittain tekemiäkin.


Millesgårdeniin kannattaa varata aikaa, sillä alue on laaja ja pelkästään puutarhassa tekisi mieli istuskella rauhassa fiilistelemässä. Pysyvien kokoelmien lisäksi täällä on vaihtuvia näyttelyjä sekä kiva museokauppa. Kahvilakin löytyy. Tosin jäi epäselväksi, onko se auki vain kesäisin.

Nordiska museet - Nordens Paris

Toinen uusi tuttavuus oli Djurgårdenissa sijaitseva Nordiska museet, jonka mahtipontinen arkkitehtuuri saa jo haukkomaan henkeä. Tässä taas kohde, jota ei kannata juosta läpi. Meillä oli päivävisiitin vuoksi aika tiukka aikataulu, joten ehdimme katsastaa vain päänäyttelyn, Nordens Parisin. Se oli hurmaava! Näyttely on koottu NK-tavaratalon French Couture Atelier -osaston tekemistä tilauspuvuista, joiden kautta oli kiva sukeltaa seitsemän eri vuosikymmenen muotiin (1902–1966). Pukujen lisäksi näyttelyssä on videopätkiä muotinäytöksistä ja valokuvia sekä tietoja pukujen omistajista.

Nordiska museet on muutenkin kiehtova sukellus pohjoismaiseen kulttuurihistoriaan. Parhaillaan tarjolla on näyttelyjä myös arktisesta jäästä, saamelaisuudesta, kattauksista, koruista, brittimuodin vaikutuksista, käsitöistä ja 1940-luvun kerrostalokodista.

Nordiska museet on auki joka päivä klo 10–17 (paitsi keskiviikkoisin klo 10–20). Sisäänpääsy aikuisilta 13,50 euroa.

Nordens Parisin upeita pukuja.
Tältä näyttivät vaatteet ennen kertakäyttömuotia.
Nordiska Museetin juhlakattausnäyttely.

Villa Godthem

Jos jossain on ruotsalainen tunnelma niin Villa Godthemissa. Djurgårdenissa sijaitseva ravintola oli lounasaikaan täynnä keski-ikäisiä tukholmalaisrouvia, jotka tuntuivat viettävän kiireetöntä arkihetkeä viinilasillisten ja ruuan äärellä. Pöydät oli koristeltu valkoisilla liinoilla ja servietit olivat tietenkin kankaiset. Ikkunoista avautui maisema vastarannan Östermalmiin.

Nautiskelin klassikkoannoksen, toast skagenin, jonka katkaraputäyte oli niin runsas, että vielä illallakin oli ähky. Annoksen olisi voinut toki valita myös alkuruokana (hinnat annoksen koosta riippuen joko 16,80 e tai 24,60 e).

Villa Godthemin toast skagenista ei jäänyt nälkä. Maukas annos ja kivan rapet toastit.

Östermalmin kauppahalli

Pyrin katsastamaan kaupunkikohteissa aina kauppahallit, sillä niissä saa hyvän käsityksen paikallisesta elämänmenosta ja herkkutarjonnasta. Östermalmin kauppahallissa olen käynyt ennenkin, mutta nyt remontoitu paikka näytti vieläkin viihtyisämmältä. Täällä voisi käytännössä viihtyä aamiaisesta illalliseen, ja hankkia vielä tuliaisetkin lähtiessä. Erityisen runsaasti tarjolla oli kala- ja äyriäisherkkuja, kuten hummeria (jota monet ruotsalaiset muuten syövät uutenavuotena, kun meillä järsitään arkisesti nakkeja). Juusto- ja leivonnaistiskit aiheuttivat myös kuolaefektin. Kahvit tulikin täällä hörpittyä.

Kahvihammasta alkoi kolottaa. Kauppahallin ulkopuolella oli myös kivoja kukkakojuja.

Nobel-museo

Stortorgetin Nobel-museo on kiva kohde, jos aikaa on vain päiväristeilyn verran eikä tee mieli lähteä seikkailemaan Vanhankaupungin kujia kauemmaksi. Nobel-juhlahan on ollut ruotsalaisten ja norjalaisten ylpeys vuodesta 1901, jolloin alettiin vuosittain palkita fysiikan, kemian, lääketieteen, kirjallisuuden ja rauhantyön alalla ansioituneita henkilöitä. Neljä suomalaistakin on saanut Nobel-palkinnon, tunnetuimpina heistä Frans Emil Sillanpää  (kirjallisuus 1939) ja Martti Ahtisaari (rauhanpalkinto 2008). Nobelin isä tietysti on keksijä Alfred Nobel, joka määritteli testamentissään palkintokategoriat ja perusteet. Kukin Nobel-palkittu saa hiukan vajaa miljoona euroa (mitäköhän tässä itse keksis...).

Ruotsalaisille Nobel on tunnetuin juhlallisesta palkintoseremoniasta, josta jäävät päällimmäisenä mieleen kuningasperheen pukuvalinnat. Pukuja ja juhla-astioita on nähtävillä Nobel-museossakin, mutta myös tuhti tietopaketti Nobelin historiaa palkinnonsaajineen.

Museo on auki torstaista sunnuntaihin klo 11–17 (paitsi perjantaisin iltayhdeksään). Joulun aikaan museo on enimmäkseen kiinni, mutta kannattaa tsekata aukiolot Nobel-museon sivuilta. Pääsymaksu aikuisilta 12,50 euroa.

Kulttuuriministeri Alice Bah Kuhnke otti vuoden 2017 juhlapuvullaan kantaa ilmastonmuutokseen ja sulaviin jäätiköihin.
Kuvia Nobel-juhlien tanssiaisista.

Haave seuraavasta Tukholman-matkasta

Ei kai tarvitse edes sanoa, että suunnittelen jo seuraavaa Tukholman-matkaa. Tai no, pitää toki seurata pandemiatilannetta, mutta olisi kiva palata Ruotsiin viimeistään keväällä. Tukholmassa on ihania putiikkihotelleja (kuten Kungsträdgården, jossa olin viimeksi), mutta todella kiinnostavalta näyttää myös airbnb-asuntojen tilanne. Jestas, minkälaisia lukaaleja löytyy aivan keskustan tuntumasta!

Seuraavalla reissulla haluaisin päästä koluamaan kunnolla ravintoloita, kauppoja ja museoita, jotka jäivät tällä matkalla kokematta. Tavoite on saada myös blogiin lisää Tukholma-matskua. Virostahan olen kirjoittanut vaikka mitä!

Aiempia blogissa julkaistuja Tukholma-juttuja:

Thaimaa löytyi Tukholmasta
Tukholman ihanin: Södermalm
Tukholman paras museo (josta 10-vuotias Lassikin tykkäsi)
Yllätys Tukholman hotellissa: lapsillekin omat sängyt
Nouse Tukholman ylle
Täällä juhlittiin kuningas Kaarle Kustaan synttäreitä

Ruotsissa kuukin näyttää isommalta.







sanna image
sanna