Tämän takia rakastan matkustamista

Misi pitää matkustaa? Tämä Rooman yltä napattu kuva tiivistää rakkauteni.

Kun näin koneen ikkunasta tämän maiseman pääsiäismaanantaina, minua ei yhtään haitannut, että lentomme lähtö oli myöhästynyt parilla tunnilla. Rakastan suurkaupunkien ylle nousemista pimeällä, pilvettömällä säällä. Kilometrien korkeudessa kaikki tunnistettavat maamerkit katoavat. Ei ole pilvenpiirtäjiä, monumentteja tai ihmismassoja. On vain kultaisena tuikkiva valomeri. Jättimäinen ristipistotyö, jonka ainutlaatuisuuden tajuaa vasta yläilmoista. Samoin kuin oman pienuutensa. Kun kone on noussut niin ylös, että maapallon kaareva muoto erottuu, muistan, että olemme vain yksi kelluva möykky avaruudessa.