Tämän kesän edullisin perhematka

Suomessa lomailuko kallista? Toteutimme ikimuistoisen reissun ruokaostosten ja bensojen hinnalla.

Soittelin alkukesästä monen vuoden tauon jälkeen kaverini Jennin kanssa. Manasimme ruuhkavuosien älyttömyyttä: arjen härdelli on molemmissa perheissä sitä luokkaa, että mitään ylimääräistä ei viikonloppuisin jaksa.

Jenni sen lopulta keksi. Että skipataan suosiolla perinteiset kyläilykahvittelut ja lähdetään metsään. Nuuksioon olemmekin tehneet päiväretkiä, mutta yöpyminen on aina jäänyt puheen asteelle. Samoin teltan osto.

Onneksi on Facebook. Teltta löytyi lainaan lopulta kaverin kautta (kiitos Turo!), makuupussit meillä olikin omasta takaa. Itsetäyttyvät makuualustat löysin alennusmyynnistä (19 e kpl). Mitään kalliita testivoittajia en lähtisi näin vähillä retkeilymäärillä investoimaan (tiedättekö muuten, onko olemassa retkeilyvarusteiden vuokrauspalvelua?).

Kun saavuimme Nuuksion Haukkalammelle lauantaina iltapäivästä, parkkipaikka oli jo täysi. Enpä olisi kymmenen vuotta sitten uskonut, että kansallispuistoista tulee näin suosittuja. Väkeä oli kuin Linnanmäellä! Positiivinen ilmiö toki. Kiva, että meillä on älytty suomalaisen luonnon ainutlaatuisuus.

Hiukan nolotti purkaa autosta rinkkojen lisäksi tsiljoona Ikea-kassillista, teltat, kylmälaukut, viinitonkat ja muut nyssäkät. En suoraan sanoen käsitä, kuinka pienellä retkeilyn ammattilaiset tulevat toimeen! Yritimme oikein porukassa miettiä, mitä tavaraläjästä olisi voinut jättää kotiin, mutta emme keksineet. Kaikki ruokakin meni. Kun mukana on neljä kasvavassa iässä olevaa teiniä ja neljä hyvällä ruokahalulla varustettua aikuista, niin apetta nyt vain kuluu. Syöminen on muutenkin aina matkojen kohokohta.

Tai no, kyllä parasta oli, kun pulahdimme uimaan lampeen. Jyrkät kalliot heijastuivat lumoavasti veden pinnasta ja ympärillä oli niin hiljaista, että melkein itku tuli siitä kauneudesta. Illalla keräännyimme porukalla nuotiopaikalle juttelemaan niitä näitä. Teiniosastokin viihtyi ihmeen pitkään ilman kännyköitä.

Ai niin, kuinkas se telttayö sitten? No, eivät ne tarjousretkipatjat tietenkään mitään hästensejä ole. Aamulla selkä oli aika juntturassa, ja yölläkin heräilin vähän väliä. Mutta mikäs oli valvoessa: aamuyöstä kansallispuiston täytti aivan huikea lintujen konsertti. Jos jotain olisin sillä hetkellä toivonut, niin jonkun ornitologin viereeni pötköttämään ja kertomaan, minkälaisista tipuista ne käsittämättömän hienot äänet lähtivät. Eivät olleet ihan perustalitiaisia, sen verran ymmärsin.

Ensi kerralla aionkin pakata mukaan vielä lintukirjan.

P.S. Lisätietoa Haukkalammen vaellusreiteistä ja palveluista löydät täältä!

Lisää retkeilystä:

15 vinkkiä telttareissulle Islantiin

Kolin kansallismaisema - 5 elämystä, jotka on koettava

Minkälaisen kunnon ja välineet alppivaellus vaatii?

Haukkalammelta löytyy kolme eripituista vaellusreittiä (luontopolku 2km, Haukankierros 4km ja Korpinkierros 8 km). Maisemat ovat upeat!

Leiriydyimme käytännön syistä lähelle Haukkalammen nuotiopaikkaa ja ulkohuussia.

Teltan pystyttäminen kannattaa aloittaa oluen korkkaamisella (vanha partiolaisten sananlasku).

Mietin itsekseni, että tällaisen maiseman täytyy näyttää suurkaupungin turisteista todella eksoottiselta.

Evääksi hodareita, nakkeja ja makkaroita. Äiteille kokkausoluet.

Japanilaisturistien kännykkäkamerat räpsyivät, ja mikä ihme se on. #finnishman #caveman #aboriginal

Telttakoira Repe kävi myös vaeltamassa 2 kilometrin luontopolun. Välillä hörpittiin lammesta vettä.

Haukkalammen opastuvalla olisi ilmainen saunavuorokin lauantaisin klo 13-16, mutta me vedimme karpaaseina lampeen kylmiltään.

...koska niin vetivät muutkin kaverit.

Kerran se kirpaisee.

Yöllä vähän palelsi ja aamulla oli selkä jumissa, mutta on telttailussa silti jotain maagista.

Ilmankos retkellä on aina nälkä! Ruuanvalmistus on niin pitkä prosessi, että energiaa kuluu.

Haukkalammella on ilmeisesti tarjolla myös opastettuja suppausretkiä, päättelen tässä.

Hetki, johon kiire loppuu.