Tämä on kevätkohteiden ykkönen

Tunnustan. Pidin Madeiraa väsähtäneenä eläkeläiskohteena. Viime kevään visiitti romutti ennakkoluulot.

Ei pääkaupunki Funchal tietenkään mikään reivibileiden kehto ole, mutta rento fiilis sen kapeilla kujilla on. Parasta: salsabaari, Reid´sin luksushotelli ja Monten kukkulalle nouseva kaapelihissi.

Tulipahan muuten haikea olo, kun käsittelin näitä kuvia. Viime toukokuinen irtiotto oli paitsi ensimmäinen kahdenkeskinen reissu äidin kanssa, myös neitsytmatka Madeiralle. Buukkasimme viikon paketin Aurinkomatkojen kautta. Hintaa kertyi muistaakseni 790 euroa per nenä.

Hotelli

Kolmen tähden Jardins d´Ajuda -huoneistohotelli vastasi suurin piirtein odotuksia. Pieni pintaremppa olisi paikallaan, mutta huoneet olivat tilavat ja allasalue suuri. Buffet-aamiainen kuului hintaan (ei maailmoja mullistava, mutta ihan ok). Huoneemme oli sen verran korkealla, että parvekkeelta oli ihana näkymä allasalueelle, merelle ja Funchalia ympäröiville vuorille. Keskustaan (3,5 km) oli ilmainen bussikuljetus useamman kerran päivässä. Aivan hotellin vieressä on muuten iso Forum Madeira -ostoskeskus, jossa on hyvä valikoima vaateliikkeitä ja myös ruokakauppa.

Sää

Toukokuu on kelien ja kukkaloiston puolesta paras matkustusajaksi. Funchal on tilastollisesti aurinkoisin, ja tuo piti paikkansa meidänkin lomaviikolla. Lämpötilat kohosivat päivisin usein 24-25 asteeseen. Illalla teki sen sijaan mieli kiskaista ylle pitkähihainen paita tai takki. Kelit voivat muuten vaihdella saaren eri puolilla yhdenkin päivän aikana paljon.

Funchal

Aika monet Etelä-Euroopan lomakohteet ovat persoonatonta massaa. Funchalista mielenkiintoisen tekee jo sen amfiteatterimainen muoto: tiet nousevat todella jyrkästi ylös vuorille heti satama-alueen ja ydinkeskustan jälkeen. Kaupunki on täynnä punakattoisia ja valkoiseksi rapattuja taloja, joiden seinänvieriä kipuavat pinkit bougainvillet ja tulipunaiset soihtuköynnökset. Funchal on myös todella siisti, eikä siellä pelottanut liikkua iltamyöhälläkään. Vanhan kaupungin alue on idyllisin.

Kaapelihissi

Paras tapa saada yleiskäsitys Funchalista. Edestakainen hissikyyti keskustan Teleférico do Funchal -semalta Monten kukkulalle maksaa 15 euroa. Korkeanpaikankammoiselle ehkä liian rankka pala: hissikoppi keinahtelee hiukan tuulessa ja roikkuu parhaimmillaan puolen kilometrin korkeudessa. Meikäläisen kaltaiselle kyttääjälle matka oli sen sijaan unelma: oli hauskaa ajella kolmen kilometrin siivu aivan madeiralaisten kotien yläpuolella ja kurkistella pihalla grillaavien perheiden elämää. Funchalissa on muutenkin toinenkin kaapelihissi, Teleférico do Jardim Botanico, joka kulkee kasvitieteellisestä puutarhasta Monteen. Puutarhoista fiiliksiä ja kuvia täällä!

Monte

Ehdottomasti käymisen väärti, vaikka moni kokeekin Monten nykyään turistirysänä. Puolen kilometrin korkeudessa sijaitsevalta kukkulalta on huikean kaunis näköala alas Funchalin kaupunkiin ja merelle. Montessa on myös Madeiran vanhin kirkko ja 1800-luvulla rakennettu palatsi puutarhoineen. Hiukan harmittaa, että osuimme tänne juuri sunnuntaina, jolloin moni paikka oli kiinni. Tietysti myös kuuluisa jalaskelkkapiste, josta olisi ollut mahdollisuus laskea kelkalla hurjaa kyytiä alas Funchaliin. No, jotain piti säästää ensi kertaankin.

Ravintolat ja iltaelämä

Emme katsastaneet ravintoloita juurikaan etukäteen, vaan suunnistimme niihin spontaanisti intuition ohjaamana. Vanhan kaupungin Casa Portuguesa -ravintolaan päädyimme, kun äiti kuuli sisältä ihanaa kitaramusiikkia. Hyvä valinta: tunnelma oli ihana ja menu perinteisen portugalilainen. Tilasimme täällä vain alkupalat (katkarapukimarat) ja viiniä. Vilkkain meininki löytyi Rua de Santa Maria -kadulta, joka oli täynnä tunnelmallisia terasseja. Yhteen pysähdyimme syömään loistavat tapakset (en muista nimeä). Loppuillaksi jäimme joraamaan mahtavaan salsabaariin (osoitteessa Rua de Santa Maria 113). Kehutun O Portao -ravintolan haluan käydä testaamassa seuraavalla kerralla. Tuonne kannattaa tehdä kuulemma pöytävaraus.

Tämä hotelli on nähtävä!

Funchalin upein hotelli, 123-vuotias Reid´s Palace olisi tietysti ihana yöpymispaikka, mutta huoneiden hinnat nähtyään ihminen tulee järkiinsä (alk. 300 euroa / yö). Onneksi täällä voi piipahtaa vain syömässä tai kuuluisalla kello viiden teellä, jota vakkarikävijä Winston Churchill aikoinaan harrasti. Me kävimme nauttimassa äitienpäiväskumpat Reid´sin terassilla, josta avautuu jumalainen näkymä merelle ja vuorille. Reid´siin kannattaa muuten pukea hiukan siistimpää relettä päälle tai hovimestari käännyttää jo ovelta.

Kevään tapahtumia

Kukkaisfestivaali (16.-22.5.)

Filmifestivaali (27.4.-3.5.)

Classic Car show (toukokuussa, viimeksi 10.-11.5.)

P.S. Tietenkään ei kannata jäädä pyörimään vain Funchaliin. Me vietimme valtaosan viikosta kiertäen saarta vuokra-autolla.

Funchal on täynnä ihania puistoja, jonne kannattaa suunnata eväiden kera.

Näkymiä kaapelihissistä.

Jardins d´Ajuda -hotellista oli keskustaan 3,5 kilometriä.

Parasta: lapsiperheitä oli vähän eli allasalueella oli rauhallista.

Auringonnousu omalta parvekkeelta.

Illallisherkut haimme usein Forum Madeira -ostoskeskuksesta.

Janon sammutti raikas vaalea lager, portugalilainen Coral.

Kukkaloisto toukokuussa on aivan mieletön.

Lounaalla. Ei hajuakaan tämän ravintolan nimestä.

No, hyvä on. On niitä mummojakin. Ja kukkakojuja.

No niin. Mummoja. Alan puhua itseäni pahasti pussiin tässä…

Teleférico do Funchal -aseman kaapelihissillä pääsee Monteen (klo 9-17.45).

Äiti yrittää näyttää rauhalliselta.

Monten kirkko.

Näkymä Monten kukkulalta.

Ovat italialaisen jäätelön perään.

Reid´s Palacessa on menneen maailman lumoa.

Reid´sissä istuttiin muina naisina varakkaampien turistien seassa.

Täällä se Winston Churchillkin on 1950-luvulla nauttinut teensä.

Me joimme teen poreilevampana versiona. Äitienpäivän kunniaksi.

Aurinko laskee Cabo Giraon jyrkänteen taakse.

Jotain korkeampaa voimaa oli tässä. Näkymä jälleen hotellin partsilta.

Livemusaa ja hyvää ruokaa Casa Portuguesa -ravintolassa.

Vanhassa kaupungissa on eniten säpinää iltaisin.

Ihan loistavat tapakset Rua de Santa Marian katuravintolassa.

Rua de Santa Maria -katu on iltaelämän keskus.

Täällä käytiin salsaamassa. Huippuhauskaa!

Mummo (ei äiti, en tarkoittanut sinua)!!!!