Tallinnan parhaat ravintolat x 11: uudet yllättäjät ja vanhat suosikit

Terveisiä Tallinnasta! Kiersin parin päivän aikana ravintoloita siihen tahtiin, että vieläkin on ähky syömisestä. Täällä 11 ravintolasuosikkia.

Taas se tuli todistettua. Tallinnan ravintolakulttuuri on huimasti Helsinkiä edellä. Tai oikeastaan vertailukohdaksi voisi ottaa ihan minkä tahansa suomalaisen kaupungin. Toki meilläkin saa ikimuistoisia makuelämyksiä, mutta ihailen virolaisten keittiömestareiden innovatiivisuutta. Tämä näkyy muuallakin kuin lautasella: Virossa uskalletaan myös sisustaa ravintoloita rohkeammin, eikä vain kopioida naapuria tai etsitä tyylejä trendikatalogeista.

No, ei kekseliäisyys Viroakaan pandemian aikana auttanut: moni ravintola on joutunut lopettamaan toimintansa koronarajoitusten vuoksi. Toisaalta yhtä vauhdilla ja uudella tarmolla on syntynyt uutta: huomasin sen äskeisellä Tallinnan-reissulla, jossa vaivuin ruokahurmioon. Tässä teillekin vinkkejä tuleville reissuille: mukana on aina linkit ravintoloiden sivuille sekä sijainti kartalla.

Mitä muuta uutta Tallinnaan pandemian jälkimainingeissa kuuluu? Täällä käytännön tipsit!

P.S. Ota seurantaan myös Instagram-tilini, niin pääset mukaan matkoille reaaliaikaisesti!

Tallinnan uudet ravintolat:

Ocean 11

Kala- ja äyriäisravintola Ocean 11 voi jäädä huomaamatta, jos sen sijaintia ei tiedä. Ocean 11 avautui heinäkuussa uuteen kansainvälisten risteilyalusten matkustajaterminaaliin. Tämä taas löytyy A-terminaalin (Eckerö Line & Viking Line) takaa aivan meren ääreltä. Korkea ravintolatila kylpee valossa isojen ikkunoiden ansiosta, ja kesällä auringosta voi nauttia myös kahdella isolla terassilla. Pääsin tutustumaan ravintolaan bloggaaja- ja toimittajaporukan mukana viime viikolla.

Ocean 11:sta listalla on toki myös lihavaihtoehtoja (naudan tartaria, entrecotea ja ankkaa), mutta eniten paikasta saa irti herkuttelemalla teeman mukaisesti kalalla. Me saimme maisteltavaksi taivaallisen kala- ja äyriäisvadin, jossa oli mm. kampasimpukoita, katkarapuja, argentiinalaisia tiikerirapuja, siikatartaria, ostereita ja mustekalaa. Lasissa poreili shampanja.

Seafood Platter maksaa täällä 45 euroa.

Sijainti kartalla.

Äyriäislautanen ja suklaamoussea. Jälkkäri oli ehkä pienoinen pettymys loistavan pääruuan jälkeen, vaikka näyttikin hyvältä.

Vegaaniravintola Oasis

Tänne eksyin oikeastaan sattumalta kierrellessäni Rotermannin korttelissa. Kesällä avautuneella vegaaniravintola Oasiksella on kiva tarina: virolainen ravintoloitsija Toomas Laigu innostui kasvisruuasta nuoruuden reppureissuilla Intiassa ja on siitä lähtien unelmoinut omasta ravintolasta. Seitsemän vuotta sitten haave kävi toteen, kun Toomas perusti Tallinnaan Vegan Inspiratsioon -ravintolan (tuo on muuten olemassa yhä!). Oasiksen ruokafilosofia on sama, mutta ravintolaa on viety vielä enemmän illanistujaispaikan suuntaan. Paikka on kuin pikamatka tropiikkiin: täynnä värejä ja vehreitä kasveja. Viime perjantaina sain nauttia ruokailun ohessa vielä leppoisasta jazzista.

Tilasin listalta alkupalaksi gyroksia, joissa oli Vöneria, rapeaa perunaa, chiliä ja feta-tillikastiketta. Pääruuaksi valitsin sieniburriton, johon oli kääritty savustettua ja paahdettua osterivinokasta, talvijuurekasta, herkkusientä ja kantarelleja. Mukana oli myös riisi-tomaatti-paputäyte. Annos oli mehevä ja niin tuhti, että melkein jätin jälkiruuan väliin. No, sitten näin listalla pavlovan ja ähky kummasti katosi. Marjainen jälkkäri olikin lopulta ihanan raikas.

Kolmen ruokalajin illallinen juomien kera maksoi 41,50 euroa.

Sijainti kartalla.

Oasiksessa on usein myös livemusiikkia. 
Alkupalaksi gyroksia, pääruuaksi tuhti sieniburrito ja jälkiruuaksi pavlovaa. Läpi aterian nautin La Gioiosa Rose Millesimaton proseccoa.

Rado

Radoa en ehtinyt tällä reissulla itse testata, mutta olen kuullut paikasta niin monelta ruoka-alan ammattilaiselta kehuja, että uskallan suositella. Samassa tilassa Vene-kadulla toimi ennen ravintola Ribe, mutta se joutui sulkemaan ovensa. Ravintoloitsijat  Radoslav Mitro ja Triinu Tapper eivät masentuneet, vaan alkoivat heti suunnitella uutta. Syntyi yksinkertaisiin ja laadukkaisiin makuihin satsaava Rado, joka ei pullistele kilometrin mittaisella menulla. Listalla on muutamia vaihtoehtoja ja ne vaihtuvat päivittäin. Annosten hinnat ovat kympin molemmin puolin.

Kertokaa ihmeessä kokemuksia, jos olette ehtineet käydä täällä.

Sijainti kartalla.

Lore Bistro

Trendikkäällä Noblessnerin alueella ei ole vielä tiheää ravintolakeskittymää, mutta yhden uuden tulokkaan löysin. Himahella-blogia pyörittävä Rantasen Tiina kehui Lore Bistroa, joten pakkohan tämä oli käydä katsastamassa. Rouheaan vanhaan satamarakennukseen avautunut bistro on nimensä mukainen: rento ja konstailematon. Täällä voi syödä hyvällä omatunnolla ranskanperunoita ja dippailla hapanjuurileipää öljyihin ja sooseihin. Listalla on tuttuja klassikkoja, kuten burratajuustoa, kalakeittoa, tartaria ja lapsille lihapullia, ja jälkiruuaksi tietenkin tarte tatinia ja panna cottaa. Itse söin lounaslistalta tarjoilijan suositteleman purilaisen ranskalaisilla ja tryffelimajoneesilla. Palvelu pelasi ja ruoka oli hyvää, mitä sitä muuta ihminen voi toivoakaan.

Päivän purilainen maksoi 6,90 e ja olut 6,50 e (aika kallis bisse!).

Sijainti kartalla.

Loren purilaista tryffelimajoneesilla ja talon omalla pilsnerillä.

Must Puudel

Ravintola Must Puudel on hyvä esimerkki virolaisten rivakoista liikkeistä. Ravintola on ehtinyt lyhyen ajan sisällä toimia kolmessa eri paikassa. Vielä kesällä Must Puudel ihastutti entisen fine dine -ravintolan, Art Briorin tiloissa. Nyt värikkäät mööpelit ja tekstiilit on muutettu Kuninga-kadun varteen. Nykyinen sijainti onkin loistava, sillä se osuu monen matkailijan reitille Vanhassakaupungissa. Kävin Must Puudelissa viikonloppuna aamiaisella ja tiesin listan nähtyäni heti, mitä haluan. Egg Benedict tuo mieleen aina lomamatkat, sillä syön sitä usein nimenomaan reissussa ollessani. Lisäksi halusin kokeilla pannareita raparperihillon ja marjojen kera. Lattea hujahti pari kuppia. Tykkäsin kovasti – miljööstä, kivasta palvelusta ja aamiaisesta. Vatsa tuli niin täyteen, että söin seuraavan kerran vasta illalla.

2 kuppia lattea, Eggs Benedict, pannarit ja vesi maksoivat 20,40 euroa.

Sijainti kartalla.

Aamiaiseksi Eggs Benedict hollandaisekastikkeella ja avokadolla. Jälkkäriksi pannareita marjojen ja raparperihillon kera.

Kohvik Komeet

Kohvik Komeet ei ole uusi, mutta veikkaan, että moni ei tiedä tätä paikkaa. Enkä tiennyt minäkään (kiitos vaan vinkistä Tiina & Himahella). Kohvik Komeet sijaitsee omassa rauhassaan Solaris-kauppakeskuksen ylimmässä kerroksessa. Kätevimmin perille pääsee hissillä.

Suurimman vaikutuksen tekee kahvilan näköala: seinän kokoisista ikkunoista avautuu näkymä oopperatalolle ja vanhaankaupunkiin. Katuvilinän seuraaminen yläilmoista on niin addiktoivaa, että kaltaiseltani kyttääjältä vierähti täällä tovi jos toinenkin. Aikaa meni myös ruoka- ja juomalistaa tutkiessa: valikoimaa riittää leivonnaisista, kahveista ja erilaisista teelaaduista lämpimiin ruokiin sekä mittavaan coctail- ja viinilistaan.

Olin niin täynnä kaikesta syömisestä, että päädyin ottamaan täällä vain lasillisen raparperikuohuvaa. Se maksoi 6 euroa.

Sijainti kartalla.

Kohvik Komeet on valoisa ja rauhallinen kahvila, josta on hulppeat näköalat.

Vanhat kestosuosikit:

Mantel & Korsten

Siirrytään vanhoihin lemppareihin: hullaannuin Mantel & Korsteniin jo ensivisiitillä kolme vuotta sitten. Kävimme Kadriorgissa sijaitsevassa ravintolassa tuolloin äitin kanssa ja nautimme mahtavasta illallisesta. Vähintään yhtä hurmaava on ravintolakin: vihreä puutalo on sisustettu isoilla, värikkäillä kukkatapeteilla ja tyynyrykelmillä. Lattiat narisevat kodikkaasti: melkein tuntuu kuin olisi hyvän ystävän luona kylässä. Taustajoukoissa vaikuttaakin sama parivaljakko, joka on perustanut Kolm Sibulat ja Moon -ravintolat: Roman Zaštšerinski ja Igor Andrejev.

Mantel & Korstenin menu on saanut vaikutteita ranskalaisen keittiön klassikoista, mutta omalla persoonallisella tvistillä. Nykyisellä listalla on mm. tryffelirisottoa, hanhenmaksaa ja kamadogrillissä kypsennettyä vasikanmaksapaistia. Pääruokien hinnat ovat noin 15-20 euroa.

Sijainti kartalla.

Mantel & Korstenin laatu on pysynyt loistavana. Tässä kampasimpukoita perunavaahdon, kurkun ja marinoitujen kantarellien kera. 

Parrot Minibar

Aloin jo epäillä, onko ihanaa Parrot Minibaria olemassa enää ollenkaan, mutta pikaisen salapoliisityön perusteella vaikuttaisi lupaavalta. Parrot Minibar on jälleen mainio esimerkki persoonallisesti sisustetusta ravintolasta: seiniä koristavat riikinkukkotapetit ja väripaletti on yhdistelmä vaaleanpunaista, tummanvihreää ja sinistä. Yhtä mielikuvitusrikas on ruokalistakin. Tai ainakin oli kolme vuotta sitten, toivotaan, että laatu on pysynyt hyvänä. Jotain voi päätellä Tripadvisorin arvioista.

Me söimme täällä äitin kanssa 10 ruokalajin Milky Way -menun, joka näyttää olevan listalla edelleen. Hintaa kokonaisuudelle kertyi 116 euroa, ja elämys oli joka euron väärti.

Sijainti kartalla.

Annos kuin koru: minimustekalaa juuressipsillä Parrot Minibarissa.

Frenchy

Ranskalainen Frenchy on ihastuttanut Telliskiven sisäpihalla jo vuosia. Kävin Fotografiska-kierroksen jälkeen katsastamassa, onko ravintolan tunnelma ja taso yhä kohdillaan. No olihan se! Tykkään jo paikan valoisuudesta ja pienistä, hauskoista yksityiskohdista. Koska olen tänä syksynä hurahtanut totaalisesti sieniin, valitsin listalta metsäsieniravioleja tryffelillä ja cashewtahnalla. Kattavalla viinilistalla on muuten paljon pientuottajilta valittuja erikoisuuksia. Itse päädyin Henri Leblancin kuohuviiniin.

Aterialle kertyi hintaa skumppalasillisen kera 15,40 euroa.

Sijainti kartalla.

Frenchyn vegaaniset metsäsieniraviolit. Simppeliä ja niin hyvää.

Tai Boh

Muistan, kun vein 15-vuotiaan esikoisen tänne ensimmäistä kertaa. Anni oli Tai Bohista ihan hurmiossa. Viru-keskusta vastapäätä sijaitseva ravintola vaikuttaa ulkoapäin ensin epäilyttävän rähjäiseltä, mutta sisällä tuntuu kuin sitä astuisi epätodelliseen kitsch-universumiin. Ravintola on täynnä kiehtovaa ja outoa krääsää. Samanlainen ilotulitus jatkuu aasialaisen fuusiokeittiön listallakin: jossakin leijonapatsaiden ja absurdien kattomaalausten kupeessa nautimme vietnamilaisista ja japanilaisista herkuista ja huuhdoimme menun alas alkoholittomilla mocktaileilla. Todella hyvät ruuat ja juomat! 7 ruokalajin maistelumenu maksoi 50 euroa. Hinta näyttäisi olevan sama edelleen.

EDIT: Kävimme testaamassa Tai Bohin uudelleen tammikuun alussa 2023 ja pakko sanoa, että ruuan taso laskenut. Mutta toivottavasti oli vain kertahuti.

Sijainti kartalla.

Tai Bohiin kannattaa pysähtyä jo jumalaisten drinkkien vuoksi.

Chocolaterie Pierre

Tässäkin suosikkikahvila, jossa on käytävä lähes jokaisella Tallinnan-reissulla. Suklaakahvila Pierre piileksii pienellä sisäpihalla, jonne käännytään Vene-kadulta. Jos Tai Bohin sisustus oli yliampuva, tämäkin on sitä omalla tavallaan: inspiraationa on vain entisaikojen Pariisi. Kahvilatiski on täynnä orgastisen isoja ja meheviä suklaakakkuja. Juomiksi on tarjolla liuta erikoiskahveja, haudutettua teetä tai överimakeaa, kermavaahdolla kuorrutettua kaakaota. Syntiseen sokerihumalaan vaivutaan hämyisässä ravintolasalissa samettiverhojen ja kultakehyksisten taulujen alla.

Itse söin omenakakkua vaniljajätskin ja latten kera. Hinta 8 euroa.

Sijainti kartalla.

P.S. Lisää hyviä ravintolavinkkejä löytyy muuten usein Facebookin Tallinnatärpit-ryhmästä  ja Mikkilän Hennan Sooloiluja-blogista, joka on erikoistunut Tallinnan-kohteisiin. Ramin Kohteena maailma -blogissa on myös kattava lista Tallinnan ravintoloita ja hyvien olutravintoloiden bongauksessa Rami on ihan guru.

Lämmintä omenakakkua vaniljajäätelöllä. Hyväksyn.