Suomen kaunein juna-asema ja seikkailu Salpalinjan bunkkereissa

Mainos: goSaimaa. Matkailijat ovat rakastuneet Pulsan vanhaan juna-asemaan, jonka somat talot saavat huokailemaan ihastuksesta. Karummat olot löytyvät Salpalinjan bunkkereista, joissa sotahistoria tulee lähelle.

Usein kuulee sanottavan, että sijainti on liiketilan tärkeimpiä ominaisuuksia. Pulsan asema todistaa väitteen vääräksi. Vanha juna-asema sijaitsee mutkaisen reitin päässä, kaukana pääteistä. Lappeenrantaan on täältä 25 kilometriä ja Venäjän rajalle linnunteitse parikymmentä kilometriä. Siitä huolimatta Pulsan asema on ampaissut viime vuosina Etelä-Karjalan hittikohteeksi. Sen liikevaihto lähestyy miljoonaa euroa, vaikka pandemiavuodet, taantuma ja venäläisturistien katoaminen ovat riepotelleet matkailumarkkinaa. Miten tämä on mahdollista?

Kävin Pulsassa ensimmäisen kerran neljä vuotta sitten. Hurmaannuin jo silloin paikasta ja taisin ylistää sitä blogissakin urakalla. Olikin mielenkiintoista päästä vierailemaan Pulsassa nyt uudestaan ja katsoa, mikä on muuttunut.

Muut jutut tältä reissulta

Mitä tehdä Lappeenrannassa - 20 kivaa kohdetta junamatkan päässä

Loma Lappeenrannassa: 2 erilaista kylpylähotellia, pyöräretki ja turvehoitoja

Hiitolanjoen upea retkikohde ja muut Etelä-Karjalan nähtävyydet Kutostien kupeessa

Imatran hauskimmat kesäkohteet: Vuoksen kalastuspuisto ja junasauna

Kaiken takana on Karjalainen

Lasse ja Petra Karjalainen ostivat Pulsan ränsistyneen juna-aseman vuonna 2014. Pariskunta ryhtyi jättimäiseen urakkaan ja kunnosti 156-vuotiaan päärakennuksen sekä pihapiirin asematalot. Nyt täällä on kahvila, pari sisustusmyymälää ja majoitustilaa lomailijoille. Konseptissa ei sinänsä ole mitään yllättävää. Pulsan salaisuus on kodikkaassa tunnelmassa ja rohkeassa tyylissä, jolla tilat on remontoitu. Visionäärinä on toiminut erityisesti Petra Karjalainen, joka on ammatiltaan sisustussuunnittelija. Pulsa on yhdistelmä vahvoja värejä, hienoja tapetteja, vanhoja hirsiseiniä, suuria viherkasveja ja huolella valittuja huonekaluja. Sama mietitty linja näkyy Pulsan tuotteissakin, kuten puotien runsaissa valikoimissa ja kahvilan herkuissa.

Pulsassa kiehtovat myös sen tarinat

Ei pelkkä pinta silti riitä selittämään Pulsan suosiota. Vanhan rautatieaseman historialla on iso roolinsa. Pulsasta tuli 1800-luvulla tärkeä väylä maailmalle, kun rautatieyhteys Helsingin ja Pietarin välille avattiin. Vuosikymmenien ajan se oli kaupankäynnin ja matkailun kannalta tärkeä reitti. Rautatie työllisti ihmisiä ja toi pikkukylään elämää, kunnes 1950-luvulta lähtien tienoo alkoi hiljentyä. Pulsan asema suljettiinkin matkustajaliikenteeltä jo 1977. Pietarin Allegro-juna ajeli kyllä Pulsan ohi aivan viime vuosiin saakka, mutta ei pysähtynyt täällä.

Pyörremyrsky nimeltä Petra

Käytännössä Pulsan liiketoiminta on pitkälti Petra Karjalaisen vastuulla. Sveitsistä kotoisin oleva ja yli 30 vuotta Suomessa asunut Petra pyöritti aikoinaan Joensuun Taitokorttelia ja hyödyntää nyt kaikkea urallaan oppimaansa Pulsassa. Ja visioita Petralla tosiaan riittää, joka päivä ja koko ajan. Tämän pyörremyrskyn sivusta seuraaminen on suorastaan viihdyttävää puuhaa, sillä Petralla on kyky ratkaista haasteita ja ideoida uutta lennossa.

"Kun näen uuden tilan, tiedän yleensä heti, miten sen haluan sisustaa. Kaikki loksahtaa hyvin nopeasti paikoilleen: ajatus väreistä, materiaaleista ja huonekaluista."

Ihailen Petran toimeliaisuutta. Kun Petra bongaa tikan hakkaamaan reiän yhden talon seinästä, hän ilmoittaa siitä heti miehelleen Lasselle ja ryhtyy järjestämään korjausoperaatiota. Pulsan aseman talojen lisäksi Petra ja Lasse ovat kunnostaneet lähitienoolle oman kodin ja myös lapsiensa talot. Itse en meinaa saada maalatuksi edes takapihan pientä aidanpätkää.

Pulsassa on koko ajan jotain meneillään tai tuloillaan. Huomasin, että päärakennuksen huonekalutkin olivat vaihtaneet paikkaa sitten viime käyntini.

Makea Coffee ja Pulsan kahvilan herkut

Pulsan aseman kahvila on ihan oma lukunsa. Herkkuvitriini pursuilee ihania kakkuja, piirakoita ja tuoreita pullia. Petra kertoo suunnittelevansa pihapiiriin omaa leipomoa, jotta leivonnaisten valmistamiseen saataisiin lisää tilaa. Sitä varmasti tarvitaankin, sillä Pulsassa käy kiivaimpana kesäsesonkina jopa 400–500 asiakasta päivässä. Pelkästään isoja kakkuja myydään sellaisina päivinä helposti 35.

Mikä parasta, nyt Pulsan asemalla on myös oma paahtimo, sillä Karjalaiset ostivat konkurssiin ajautuneen lappeenrantalaisen Makea Coffeen. Ratkaisu oli luonteva, sillä Makea Coffeen kahveja on ollut myynnissä Pulsassa jo pidempään ja asiakkaat ovat selvästi pitäneet niistä. Makea Coffeen perustaja, Visa Tuovinen on yhä yrityksessä, mutta paahtimoa pyörittää nyt myös Petran poika, Kim Kärnä. Käytännössä Makea Coffeen paahtimo sijaitsee yhä Lappeenrannan Nuijamaantiellä.

Shoppailijan itsehillintää koetellaan Pulsan puodeissa

Pulsassa on kaksi kivaa sisustuskauppaa. Päärakennuksen yläkerrasta löytyy Terva ja Höyhen, jota pitää Tiina Hovi-Pekkanen. Piharakennuksessa on puolestaan Petran oma liike, Pulsan aseman lifestyle. Vaikka molemmissa kaupoissa on paljon kodintavaraa, ne eivät syö kuitenkaan toistensa toimintaa. Tällä kertaa Tervasta ja Höyhenestä tarttui mukaan uusi seinäkello. Pulsan puodista löysin kauniita kukkaruukkuja.

Pumppumestarin talo - tämän aion vielä varata

En ole vielä koskaan yöpynyt Pulsan asemalla, mutta pääsin Petran mukana tutustumaan majoitustiloihin. Kiinnostavimmaksi osoittautui vanha Pumppumestarin talo, joka sijaitsee rautatien toisella puolella, järven rannassa. Kaksikerroksiseen taloon mahtuu majoittumaan 5 henkilöä eli tämä on kiva idea esim. ystäväporukalle tai perheelle. Vieraiden käytössä on terassi, grilli, rantasauna, SUP-lauta ja kajakki. Talon hinta vuorokaudelta on 260 euroa. Kesällä minimivarausaika on 2 yötä, muulloin tänne voi tulla yhdeksikin yöksi.

Muut Pulsan majoitustilat

Muut vuokrattavat talot sijaitsevat Pulsan aseman pihapiirissä. Varattavana on Junanlähettäjän talo, Rajavartijan talo, Veturinkuljettajan talo ja Perätalo. Kuten näkyy, on lopulta aivan sama, mihin näistä päätyy. Kaunista on kaikkialla!

24 muuta idyllistä mökkiä tai huvilaa Etelä-Karjalassa

Villa Lummelahti, Savitaipale: 3 uniikkia mökkiä Saimaan rannalla. 40 minuutin ajomatka Lappeenrantaan.

Salastin lomamökit, Savitaipale: 4 hirsimökkiä, joista jokaisella oma ranta ja saunat. Sijainti: Lappeenrannan ja Mikkelin puolivälissä, Valtatie 13:sta läheisyydessä.

Matikkala cottages, Ruokolahti: 6 hyvin varusteltua mökkiä, jotka sopivat ympärivuotiseen lomailuun. Sijainti: 20 kilometriä Imatralta pohjoiseen.

Kalliolan tilan mökit, Taipalsaari: 3 erikokoista ja erityylistä mökkiä Saimaan rannalla. Sijainti: 30 kilometriä Lappeenrannasta.

Saimaa Lakeside, Palpaanniemi: 6 täysin varusteltua ja remontoitua huvilaa. Jokaisesta on pääsy järvelle. Sijainti: 19 kilometrin päässä Ruokolahdelta.

Hugon Huvilat, Rautjärvi: 2 tilavaa perheille sopivaa mökkiä, joissa oma uimaranta. Huviloiden yhteydessä savusauna ja palju. Yksityistilaisuuksia varten varattavana myös vanha pappila. Sijainti: 33 kilometriä Imatralta.

Salpalinjan Hovi - yö vanhassa koulussa

Etelä-Karjala-reissun viimeisen yön vietin Salpalinjan Hovissa, jonne on Lappeenrannan keskustasta reilun kymmenen minuutin ajomatka. Paikalliset tuntevat rakennuksen Rutolan vanhana kyläkouluna, jonka Anne Sorsa-Vainikka osti puolisonsa, Timo Vainikan kanssa 13 vuotta sitten. Pariskunta remontoi talon yläkerran omaan käyttöönsä ja alakerran kuusi huonetta vieraille majoitustiloiksi. Palanen koulumaailmaa on täällä yhä, sillä huoneet ovat saaneet nimensä eri oppiaineiden mukaan. Minä yövyin punaisessa Äidinkielessä.

Majoittuminen Salpalinjan Hovissa on varsin kohtuuhintaista, sillä huoneiden hinnat lähtevät 99 eurosta. Kaikissa huoneissa on wc, suihku ja minikeittiö, joten ruokaakin voi täällä laittaa. Jos laiskottaa, Salpalinjan Hovissa voi tilata 11 euron arvoisen, runsaan aamiaisen. Se toimitettiin minulle huoneeseen.

Vinkki: Majoituksesta saa pois vielä -10%, jos huoneen buukkaa suoraan hotellin omilta sivuilta koodilla UUS223.

Salpalinjan bunkkerit

Rutolan alue on ollut merkittävä myös maanpuolustuksen kannalta, sillä tänne rakennettiin talvisodan jälkeen mittavia luolastoja ja linnoituksia. Ne ovat osa Suomen suurinta rakennushanketta, 1200 kilometrin mittaista Salpalinjaa, joka kulkee itärajan tuntumassa ja ulottuu Virolahdelta Lapin Savukoskelle saakka. Rutola oli puolustuslinnoituksen kannalta merkittävä, sillä se olisi ollut ainoa paikka, josta neuvostoarmeija olisi päässyt Suomen sisämaahan vesistöä ylittämättä. Salpalinjan rakentamiseen osallistuivat kymmenettuhannet suomalaiset.

Salpalinjaa ei onneksi koskaan tarvittu tositoimissa, mutta Puolustusvoimat piti sitä kunnossa aina 1980-luvulle saakka. Rutolan alueen luolastoihin on mahdollisuus päästä nykyään vierailemaan Salpalinjan oppaiden kanssa, joihin Anne Sorsa-Vainikkakin kuuluu. Opastettu kierros maksaa 80 euroa ja sisältää usemman kohteen. Anne kertoi, että Ukrainan sodan syttymisen jälkeen Rutalan bunkkereihin ovat käyneet tutustumassa monet kansainväliset tv-ryhmät. Suomalaisten puolustustahto kiinnostaa mediaa.

Kosteaa ja kylmää

Rutolan teräsbetonista rakennetut bunkkerit ovat harvinaisen hyväkuntoisia. Tähystys- ja tuuletusaukot ovat yhä tallella, ja vanhan kamiinankin löysimme. Kosteaa ja kylmää maan alla toki on, sillä sade on päässyt valumaan monen luolaston sisään.

Muistan, kun viime vuonna silmiin osui tämä Ylen juttu, jossa kerrottiin, että Suomessa on rakennettu maan alle lukuisia uusia bunkkereita. Toivoa sopii, ettei niitäkään tulla koskaan tarvitsemaan.

Lisätietoa Etelä-Karjalan alueen kohteista goSaimaan sivuilta!