Sisarusten kodikas saaristohotelli Kemiönsaarella

Tarjan ja Laurin pyörittämä Saaristohotelli Merikruunu on Kemiönsaaren ehdoton helmi.

Kun etsin majapaikkaa kesäkuun työreissulle Kemiönsaarelta, panin merkille yhden asian: jos unohdetaan vuokramökit, majoitusvaihtoehtoja on kauniissa saaristokunnassa yllättävän vähän. Valikoima pienenee entisestään, mikäli matka-ajankohta osuu sesongin ulkopuolelle, sillä moni yrittäjä sulkee palvelut talvikaudeksi.

Onneksi poikkeuksia on. Sinnikkään googlauksen jälkeen vastaan osui yhä uudestaan Saaristohotelli Merikruunu, jonka yöpymishinta oli todella edullinen 69 euroa (hinta sisälsi aamiaisen).

Dragsfjärdissä sijaitseva Merikruunu on ollut majoituskäytössä 1930-luvulta lähtien, jolloin se toimi pitkään suomenruotsalaisten asiakkaiden täyshoitolana. 1960-luvulla rakennuksessa aloitti puolestaan hostel Panget, kunnes yritys pani lapun luukulle ja talo meni myyntiin. Pelastajaksi löytyi Lauri Iivanainen, joka vuokrasi kauniin kivirakennuksen ja entisöi sen vanhaa tyyliä kunnioittaen. Mukaan hankkeeseen lähti myös Laurin sisko, hotelli- ja ravintola-alalla ennenkin työskennellyt Tarja Koivisto. Uudistettu Merikruunu avasi ovensa tänä kesänä.

Merikruunun sijainti on loistava. Saaristohotellille on näppärä kääntyä suoraan Kemiönsaarta halkovalta päätieltä. Idyllinen rinnetontti laskee suoraan lahdenpoukamaan, jonka laiturissa on myös vierasvenepaikkoja. Merikruunun kupeessa on myös uusia, erillisiä lomahuviloita, mutta itse halusin yöpyä nimenomaan vanhassa päärakennuksessa.

Arvostan yrittäjiä, jotka uskaltavat ottaa riskejä. Sellainen on tämäkin investointi. Vanha rakennus vaatii aina hurjasti työtä ja nielee rahaa, mutta Merikruunun kohdalla se on kannattanut. Suomessa matkustaessa olen pannut merkille, että monessa majapaikassa ja ravintolassa olisi valtavasti potentiaalia, mutta toteutus tahtoo jäädä usein puolitiehen. Sen vuoksi lopputulos näyttää usein nuhjuiselta ja persoonattomalta. Lauri ja Tarja ovat kunnostaneet ja sisustaneet Merikruunun rakkaudella ja se välittyy myös asiakkaille. Paikka ei ole mikään luksusresortti, vaan ennen kaikkea kodikas pikkuhotelli, jossa tuntuu hiukan kuin olisi hyvien ystävien luona kylässä.

Merikruunun huoneet ovat valoisia ja värimaailma rauhoittava. Huonekaluja ei ole lähdetty etsimään Ikeasta, vaan niitä on hankittu vanhaintavarakaupoista. En tullut kysyneeksi, mutta veikkaan, että osa kalusteista on entisten omistajien jäljiltä.

Ennätin hotelliin vasta iltakymmeneltä, jolloin keittiö oli periaatteessa jo sulkenut. Koska Tarja sattui olemaan kuitenkin vielä paikalla, hän pyöräytti minulle iltapalaksi voileivät. Runsas aamiainen tarjoiltiin seuraavana aamuna noutopöydästä: valikoimissa oli kaikkea aamupuurosta munakokkeliin ja hedelmiin. Päivittäin Merikruunussa tarjoillaan myös lounas ja päivälliseksi voi herkutella fiiliksen mukaan vaikka pizzaa tai a'la carte -annoksia. Kaikki ruuat tehdään paikan päällä. Iltaa voi jatkaa kellarikerroksen pubissa tai ulkoterassilla.

Majoituin kahden hengen huoneeseen, jossa oli oma vessa. Yhteiset suihku- ja saunatilat sijaitsevat saaristohotellin alakerrassa, mutta se ei häirinnyt ollenkaan. Huoneissa ei ollut myöskään ilmastointia, mutta tilan sai nopeasti viileäksi pitämällä irtotuuletinta joko ikkunan tai raollaan olevan oven edessä. Käytävässä oli ilmalämpöpumppu. Sängyt olivat laadukkaat ja uni tuli nopeasti.

Kesän ikimuistoisimman hetken koin rannassa, jossa kävin iltauinnilla auringonlaskun aikaan. Istuskelin pitkään yksin laiturilla ja nautiskelin rauhasta vain linnut ja vedessä hyppivät kalat seuranani.

Toivon sydämestäni tälle hotellille pitkää ikää ja runsaasti kävijöitä. Jos majapaikalle ei ole tarvetta, kannattaa pysähtyä ohi kulkiessa vaikka syömässä. Sillä tavoin pidämme tällaiset uniikit helmet elossa.

P.S. Instagram-profiilistani löydät Saaristohotelli-kansion, jossa kohteesta vielä videoesittely.