Selänteiden vieraana Kaliforniassa
Käväisin työmatkalla Kaliforniassa. Salaperäisen reissun syyn saan paljastaa vasta nyt: olin kylässä Teemu ja Sirpa Selänteen luona.
Alkuun on pakko kertoa tämän reissun taustat. Olen käynyt Selänteiden luona kerran aiemmin: tein vuonna 2006 Sirpasta juttua Iltalehden Ilonaan. Kun aloitin Me Naisten toimittajana reilut 3,5 vuotta sitten, kyselin Sirpalta ja Teemulta, voisinko tulla uusintavisiitille Kaliforniaan. En ollut ainoa. Kiinnostus Selänteen perhettä kohtaan on kasvanut samaa tahtia Teemun palkintokaapin kanssa.
Voitte kuvitella reaktioni, kun Sirpa maaliskuun alussa vastasi, että haastattelu onnistuu. Ajattelin, että kyseessä on vitsi. Ei ollut. Parin viikon päästä istuimme nimittäin valokuvaaja Veikko Kähkösen kanssa koneessa matkalla Los Angelesiin.
On tämä työ välillä pöljää hommaa. Hyvällä tavalla.
Kalifornian-reissuun varasimme viisi päivää, josta pari vuorokautta hujahti jo matkoihin. LAX:n kentältä vuokrasimme auton ja ajelimme reilussa tunnissa Laguna Beachin idylliseen merenrantakaupunkiin. Lagunasta löytyy sekä luksushotelleja että lompakkoystävällisempiä vaihtoehtoja. Me päädyimme Travelodge-motelliin, jossa oli kaikki tarvittava: siistit, tilavat huoneet ja ilmainen wifi. Hinta oli muistaakseni alle satasen.
Päivät menivät aikaerotokkurassa. Nukahdimme iltakahdeksalta, heräsimme viideltä. Hyvä puoli tässä oli se, että puoleenpäivään mennessä oli jo täysi työtohina päällä.
Sirpalle ja Teemulle on annettava iso kiitos. Tiedän itsekin ruuhkavuosia elävänä, että jo yhden illan lohkaiseminen arjesta on haastava homma. Me saimme seurata perheen mukana kolme päivää. Pääsimme tutustumaan uuteen Selanne Steak Tavern -ravintolaan, Lady Ducksien ainutlaatuiseen hyväntekeväisyystapahtumaan sekä Coto de Cazan kotiin. Siellä tehtiin myös valtaosa jutun kuvista, videoista ja haastattelusta. Meikkaajaksi sain buukattua huipputyypin, Losissa asuvan Campon Rikun, johon tutustuin jo edellisellä Kalifornian-keikalla.
Kuvauspäivät ovat usein pitkiä ja uuvuttavia, mutta parhaimmillaan hillittömän hauskoja. Tiivistäen voisi kai sanoa, että mitä rankempi keikka, sitä levottomammat jutut. En muista yhtään työmatkaa, jossa ei olisi syntynyt jotain ala-arvoista puujalkatason vitsiä.
Tästä reissusta mieleen jäi Jope Ruonansuu. Jutun luettuasi tiedät miksi…
Teemun ja Sirpan videohaastis puolestaan täällä!
Ja Leevi Selänteen esittely Coto de Cazan kodista täällä!