Kaunis Sansibar: paratiisirannat, ihmiset ja reissufaktat

Tansaniaan kuuluva Sansibar on värikäs yhdistelmä Aasiaa, Karibiaa, Itä-Afrikkaa ja Arabiaa, mutta silti oma persoonansa. Turkoosin Intianmeren helmi.

Lehdistömatka: TUI Suomi.

Kun kalenteriin tupsahti viime marraskuussa työmatka Sansibarille, jouduin ensitöikseni turvautumaan Google Mapsiin. Muistelin, että pieni saariryhmä on jossain Madagaskarin lähettyvillä Itä-Afrikassa, mutta en tiennyt sen tarkkaa sijaintia. Kuvia googlatessa kävi nopeasti selväksi, mikä on Tansaniaan kuuluvan Sansibarin valttikortti: kirkkaan turkoosi vesi ja hätkähdyttävän valkeat rannat. Aivan kuin jossain Karibialla.

Sansibarille ei ainakaan tällä hetkellä ole suoraa lentoa. Me matkustimme perille TUIn kautta buukatulla reittilennolla: ensin 6,5 tunnin siivun Dohaan. Sieltä kohteeseen oli vielä toiset 6 tuntia. Jos lento onkin pitkä, aikaero jää talvella vain yhteen tuntiin. Tämä säästää tokkuralta sekä mennessä että kotiin palatessa.

Mitä asiakirjoja Sansibarille on varattava?

Sansibarille matkustettaessa passin on oltava voimassa kuusi kuukautta reissun jälkeen. Lisäksi tarvitaan viisumi, joka maksaa noin 50 dollaria. Tämä ei vaadi kuitenkaan monimutkaista proseduuria, vaan viisumilaput voi täyttää näppärästi joko netissä tai vasta Sansibarin päässä lentokentällä, jossa räpsäistään samalla jokaisesta tulijasta valokuva.

Tarvitaanko koronarokotustodistus?

Tansanian mantereella ei, mutta Sansibarille matkustavilla on oltava mukanaan todistus voimassa olevasta koronarokotuksesta tai negatiivinen RT-PCR-Covid-19-testitulos QR-koodin kera. Lisäksi on täytettävä 24 tuntia ennen maahan saapumista terveysselvitys, jonka pystyy myös hoitamaan netissä. Muista printata kaikki matkustusasiakirjat, sillä se nopeuttaa asiointia lentokentällä.

Entä muut rokotukset?

Perusrokotukset periaatteessa riittävät, jos aiot pysytellä Sansibarin saarella. Eli siis kurkkumätä-jäykkäkouristus, MPR (tuhkarokko-sikotauti-vihurirokko) ja hepatiitti-A. Harkittavien rokotteiden joukkoon on lueteltu keltakuume, hepatiitti-B, lavantauti, kolera, meningokokki ja influenssa.

Malarialääkityksen suhteen ohjeistukset vaihtelevat. Moni sanoo, ettei sitä Sansibarin saarella tarvita, mutta jos aiot käydä myös mantereen puolella Tansaniassa, niin sitä suositellaan. Minä en ottanut malarialääkkeitä.

Paras aika matkustaa Sansibarille

Lämpötilan puolesta milloin tahansa, sillä asteita piisaa noin 30 tasaisesti läpi vuoden. Pidempi ja intensiivisempi sadekausi osuu Sansibarilla yleensä maaliskuusta toukokuulle. Lyhyempi sadekausi ajoittuu marras-joulukuun tienoille, jolloin mekin olimme saarella. Aurinko mollotti kuitenkin joka päivä ja sateet tulivat lähinnä 15-20 minuutin heikkoina suihkauksina silloin tällöin.

Sansibarin kuivat kaudet osuvat yleensä kesä-lokakuulle ja tammi-helmikuulle.

Värikäs kulttuurien sulatusuuni

Sansibarin pääsaari on suurin ja kooltaan melkein Suomen Kemiönsaaren kokoinen. Kaistaleen ajelee päästä päähän parissa tunnissa.

Sansibarin historia maailman orjakeskuksena näkyy saarella yhä eri kulttuurien paljoutena. Ihmiset, perinteet ja arkkitehtuuri ovat sekoitus Arabiaa, Afrikkaa, Aasiaa ja Eurooppaa. Valtauskonto on Islam, jonka voikin panna merkille naisten pukeutumisesta ja moskeijoista. Itse koin, että juuri tuo kulttuurien sekamelska teki saaresta kiehtovan: Sansibaria on vaikea edes ymmärtää yhdella reissulla, vaan se vaatii syvempää tutustumista.

Ihmiset vaikuttavat täällä ensin ujoilta ja ehkä vaikeasti lähestyttäviltäkin, mutta kun heidän kanssa pääsee juttelemaan, varautuneisuus sulaa. Swahili ja arabia ovat Sansibarin pääkielet, mutta englantikin tuntuu useimmilta sujuvan.

Jos Thaimaan-reissaajat ovat tottuneet sukkuloimaan tuktukeilla vapaasti ympäriinsä, Sansibarilla turisteja ohjeistetaan usein liikkumaan oppaiden kanssa tai hotellilta tilatun taksin kyydissä. Pimeällä liikkumista ei suositella omin päin. Lomakeskusten ulkopuolella kannattaa myös välttää liian paljastavaa pukeutumista islaminuskon vuoksi.

Tuo dollareita, mutta älä muovipusseja

Tansaniassa ja Sansibarilla pätee sama ohjeistus kuin Keniassa: maahan ei saa tuoda muovipusseja. Niiden hallussapidosta voi räpsähtää sakkoja (ja Keniassa jopa vankeutta, näin olen ymmärtänyt). Tämä kannattaa siis huomioida, kun pakkaa matkatavaroita. Tosin yksi poikkeus on: käsimatkatavaroissa kulkevia uudelleensuljettavia pieniä pusseja voi ottaa.

Yleisempien luottokorttien (Visa, MasterCard) pitäisi toimia isommissa kaupoissa ja hotellialueilla, mutta käteistä kannattaa ottaa myös mukaan ainakin basaareja ja pienempiä katukauppoja varten. Tansanian shillinkiä ei pysty vaihtamaan etukäteen, mutta Sansibarilla voi hyvin maksaa dollareillakin (tai nykyään kuulemma jopa euroilla).

Hotellien taso Sansibarilla

Sansibarilla on paljon hyvälaatuisia hotelleja, joista valtaosa sijaitsee kauniiden rantojen ja meren äärellä. Hotellit ovat yleensä omilla aidatuilla alueillaan ja niissä on all inclusive eli ruuat ja juomat sisältyvät hintaan. Tämä on myös kustannusten puolesta järkevin ratkaisu, sillä hotellialueella hinnat ovat yleensä kalliimmat. Huoneiden tyyli vaihtelee perinteisestä afrikkalaisesta hyvinkin moderniin ja pelkistettyyn. Me ehdimme testata viikon aikana kaksi hotellia: Kiwengwa Beach Resortin (kuvassa) sekä lisäksi Riu Jambon. Pääsimme vierailemaan myös parissa muussa hotellissa, jotka ennätin kuvailla (teen hotelleista esittelypostauksen erikseen).

Maasai-miehet

Ensimmäisenä reissupäivänä sain rannalla kävellessäni aika nopeasti seuraa maasai-asuihin pukeutuneista nuorista miehistä, jotka tulivat innokkaasti juttelemaan. Syykin selvisi päivän edetessä, kun panin merkille, että maasaiden käsipuolessa oli usein naisia. Seksiturismia taitaa olla täälläkin, mutta asetelma on vain vastakkainen kuin esimerkiksi Thaimaassa: naisten sijaan itseään kauppaavat miehet. Kiusallisiin tilanteisiin ajautumista ei tarvitse silti pelätä. Miehet uskovat "no thank you" -kuittauksen, eivätkä yleensä jää jankkaamaan, vaan painuvat uusille apajille.

Ilmiötä oli silti mielenkiintoista seurata. Gambia-uutisointihan on antanut sen kuvan, että paikalliset miehet lyöttäytyvät yhteen varttuneempien turistirouvien kanssa. Sansibarilla bongasimme useampana iltana maasaiden seurasta pari-kolmekymppisiä seuralaisia.

Saaren köyhyys on tietenkin omiaan ajamaan nuoria vaihtoehtoisiin tienaamismalleihin.

Sansibarin ruoka

Jos olet kalan, äyriäisten ja tuoreiden hedelmien ystävä, Sansibar osuu täydellisesti makuhermoihisi. Herkuttelin viikon aikana vastapyydettyä mustekalaa, ihania jättiravunpyrstöjä ja monenmoista kalaherkkua, jota ei kotikulmilta saa. Toki valtaosin söimme hotellialueilla eli en tiedä katuruokabaarien valikoimista. Aamiaisilla valikoimaa piisasi runsaissa buffet-pöydissä, joissa oli kaikki tutut elementit: kokilta tilattavat munakkaat, tuorepuristettua mehua, hedelmiä ja länsimaisten turistien mieliksi tietysti sokeripullaa ja croissantteja. Illallisviinit kuuluvat myös all inclusiven hintaan monessa hotellissa.

Ja ne ihanat rannat!

Kuten kuvista voi ehkä päätellä, Sansibarin rannat ovat tosiaan upeita. Hiekka on niin vitivalkoista, ettei se edes kuumene, ja meressä näkee pohjaan usean metrin syvyyteen. Sansibarin koko itäinen puoli on juuri tällaista: voimakkaan turkoosia vettä ja liidunvalkeita rantoja, joita korkeat palmut reunustavat. Meidän hotellit olivat Nungwissa (josta yllä oleva kuva) ja Kiwengwassa. Paljon hotelleja löytyy myös Matemwesta. Joillakin rannoilla laskuvesi saa meren vetäytymään iltaisin satojen metrien päähän, jolloin ihmiset kykkivät heti rannalla simpukoita ja muita meren aarteita keräämässä.

Lisää Sansibaria tulossa!

Tällaisen mainion pohjoismaisen toimittajaporukan ja TUIn tiimin kanssa tutkimme Sansibaria marraskuussa. Moni meistä oli saarella ensimmäistä kertaa, joten kaikki oli uutta ja nähtävää olisi riittänyt helposti toiseksikin viikoksi.

Paljon kuitenkin ehdimme. Koostan seuraaviin postauksiin vielä tietoa ja kokemuksia hotelleista, Sansibarin nähtävyyksistä ja huikeasta safarista Tansanian mantereella, jonne lensimme pienkoneella.