Prahan värikäs kevät! 20 nähtävyyttä ja elämystä

MAINOS/PR-MATKA (=lennot): Finnair. Keväinen Praha ylitti odotukset. Koostin yhteen ravintolat, museot ja muut nähtävyydet, joista ehdit nauttia jo viikonloppuloman aikana.

Olipa aivan mielettömän onnistunut ensikosketus Prahaan maalis-huhtikuun vaihteen työmatkalla. Jännitin etukäteen säätä, joka on ollut tänä vuonna ailahteleva ja epävakainen koko Euroopassa. Turhaan! Perillä odotti mieletön kukkaloisto ja aurinko helli. Varasin reissuun neljä päivää ja sukkuloin pitkin kaupunkia ensin itsekseni. Timppa tuli perässä viikonlopuksi.

Lennoista

Finnair lentää Prahaan Suomesta seitsemältä eri kentältä. Helsinki-Vantaan kentältä lähtee Prahaan päivittäin useampi suora lento.

Liikkuminen Prahassa

Tykkään kaupungeista, jotka eivät ole läkähdyttävän isoja. Vaikka Prahan metro- ja ratikkaverkosto toimii hyvin, emme käyttäneet näitä viikonlopun aikana kertaakaan. Kaikki oleellisimmat nähtävyydet mahtuvat noin viiden kilometrin säteen sisään. Jos metro-, ratikka- tai bussiajelu kiinnostaa, neljä vyöhykettä kattava 90 minuutin vaihtolippu maksaa 1,60 euroa. Tiketin voi ostaa mobiilisovelluksesta, lippuautomaatista tai suoraan kuljettajalta.

Miten lentokentältä keskustaan?

Prahan lentokentältä on keskustaan noin 20 kilometrin matka. Lentokentältä lähtevät bussilinjat 59 ja 100, joista on vaihdettava linjasta riippuen metroon joko Zličín tai Nádraží Veleslavín asemalla. Lentokentän ja keskustan välillä liikennöi myös suora Airport Express -linja, mutta tämä lähtee vain 1. terminaalista eikä pysähdy ollenkaan 2. terminaalin kohdalla (Finnairin lento tuli juuri 2. terminaaliin). Aikataulut ja linjat voi katsastaa etukäteen DPP:n sivuilta.

Itse buukkasin kyydin jo edellisiltana Prague Airport Transfersin kautta ja maksoin 18 euron hintaisen kyydin etukäteen. Kuljettaja odotti nimikyltin kanssa minua vastassa kentällä ja kuljetti hotellille saakka. Paluumatkalla tilasimme Timpan kanssa kyydin Uberin kautta. Hinta oli muistaakseni samaa luokkaa eli varsinkin kahdestaan tai porukassa kuljettaessa privaattikyydin hinta on varsin kohtuullinen.

Prahan linna

800-luvulla alkunsa saanut Prahan linna on maailman suurin muinaislinna ja myös Prahan kaupungin alkupiste. Rakennukset ovat muuttaneet tulipalojen ja sotien mukana useasti muotoaan. Parhaan käsityksen 7,3 hehtaarin kokoisesta linnoitusalueesta saa viereiseltä Petřínin kukkulalta (tästä lisää alempana). Nykyisen uusklassisen muotonsa linna sai 1700-luvulla. Linnan taustalla kohoaa goottilainen Pyhän Vituksen katedraali.

Linnan lähelle pääsee ratikoilla 22 ja 23, mutta me kävelimme tänne keskustasta Kaarlensiltaa pitkin.

Mitä nähtävää linnassa on?

Linnoitusalueelle kannattaa varata aikaa, sillä se muodostuu useammasta rakennuksesta ja näyttelystä. Linnan pihoilla pääsee kulkemaan ilmaiseksi, mutta rakennusten ja näyttelyiden sisäänpääsymaksut lähtevät 8 eurosta. Me valitsimme 18 euron lipun, jolla pääsimme katsastamaan Vanhan kuninkaanlinnan, Pyhän Vituksen katedraalin, Pyhän Yrjön basilikan ja Kultakujan.

Kuninkaanlinnan massiivisin osa on Vladislauksen sali, jossa on järjestetty aikoinaan haarniskapukuisten ritarien turnajaisia. Muut huoneet linnassa ovat melko vaatimattomia, mutta muutamia näyttäviä kattomaalauksia täältä voi bongata.

Sympaattinen oli myös Kultakuja, jonka pienissä taloissa ovat piiat, vartiomiehet, käsityöläiset ja myöhemmin myös taiteilijat asuneet.

Vituksen katedraali

On pakko myöntää, että Vituksen katedraali oli pieni pettymys. Osansa lienee sillä, että katedraali oli massiivisessa remontissa. Emme siis päässeet kävelemään näyttävää keskikäytävää, joka oli rakennustelineiden peitossa. Upeat ikkunamaalaukset ja muutamat hienot yksityiskohdat tekivät kyllä vaikutuksen. Ja onhan koko komeus ollut melkoisen urakan takana: katedraalia alettiin rakentaa 1300-luvulla ja se valmistui vasta vuonna 1919.

Malá Stranan kaupunginosa

Prahan linnan muurien ulkopuolelta alkaa Malá Stranan kaupunginosa. Vaikka Mosaic House -hotellimme sijainti Vltava-joen toisella puolella oli loistava, voisin hyvin ajatella yöpyväni myös täällä. Malá Stranan mutkittelevissa kaduissa ja barokkityylisissä rakennuksissa on jotain todella hurmaavaa. Postikorttimaisemaa koristavat punaiset tiilikatot ja Nikolauksen kirkon vihreä kupoli. Sisäpihoilla kukkivat keväällä vaaleanpunaiset magnoliat.

Malá Stranan Neruda-katu voi ensin säikäyttää turistiryysiksellään, mutta sivukujilla on heti rauhallisempaa. Täällä söimme myös loistavat napolilaiset pizzat (niistäkin lisää alempana).

Petřínin kukkula ja torni

Jostain syystä päädyn kaikissa kaupungeissa aina puistoihin. Prahan keskustan turistijoukkoja pakenin Petřínin kukkulalle, jossa kirsikkapuut ja pensaat olivat täydessä kukassa. Puisto on rakentunut jyrkkään rinteeseen ja se on sopivasti tuulelta suojassa. Petřín onkin viikonloppuisin suosittu piknik-paikka.

Petřínin huipulle pääsee yleensä köysirataa pitkin, mutta funikulaari on parhaillaan remontissa ja avataan vasta vuonna 2026. Tämä ei kyllä haitannut ollenkaan, sillä perille pääsee mutkittelemaan kauniita polkuja pitkin ja matkalle osuu pari kahvilaakin. Mäen päällä kohoaa Pariisin Eiffeliä muistuttava, 63,5 metrin korkuinen Petřínin torni. Sisäänpääsymaksu torniin on 8,80 euroa, jolla pääsee kipuamaan kierreportaita 58,70 metrin korkeudella olevalle näköalatasanteelle asti. Hissikin on, mutta se maksaa 6,60 euroa lisää.

Torni on ehdottomasti visiitin väärti, sillä huipulta avautuu hulppea näkymä ympäri Prahaa. Täältä saa myös kivoja kuvia Prahan linnasta ja Vltava-joesta.

Vltavan jokivarsi ja Kaarlen silta

Entisen turkulaisen mieltä lämmittää aina kaupunki, jota halkoo joki. Vltava tuo tietysti nimenä mieleen myös Helsingin rautatieaseman vieressä sijaitsevan tsekkiläisen ravintolan. Laivaravintoloita ja viihtyisiä terasseja löytyy alkuperäisen Vltavankin varrelta, mutta myös jokea pitkin lipuvia risteilijöitä. Ne jäivät tällä reissulla testaamatta, mutta jokivartta tuli käveltyä edestakaisin. Vltavan tunnetuin ja myös ruuhkaisin ylityspaikka on patsailla ja hulppeilla porteilla koristeltu Kaarlen silta (yläkuvassa).

Prahan arkkitehtuuri

Prahassa ei todennäköisesti ole rakennusvirastoa ollenkaan, niin villiä on kaupungin arkkitehtuuri. Kaupungissa tekee mieli pysähtyä tämän tästä hämmästelemään tyylien sekamelskaa, sillä välillä samassa maisemassa voi olla goottia, barokkia, jugendia ja kubismia. Vltava-joen varrella olevista rakennuksista tunnetuin on Vlado Milunićin ja Frank Gehryn suunnittelema Dancing House, jota monet kutsuvat myös lempinimellä Fred ja Ginger (kuuluisten tanssijoiden, Fred Astairen ja Ginger Rogersin mukaan). Rakennuksessa toimii hotelli, joka oli myös yhtenä vaihtoehtona yöpymispaikaksi. Dancing Housen katolla on kiva näköalabaari.

Raatihuoneentori ja astrologinen kello

Vauhdikasta menoa on myös Prahan Raatihuoneentorilla. Ihmettelin ensin, miksi ihmiset tuijottavat herkeämättä Raatihuoneen seinää, kunnes bongasin sen kyljestä erikoisen kellon. 1400-luvulla valmistunut astronominen kello aloittaa tutun shown tasatunnein, kun pienet luukut aukeavat ja apostolihahmot rullaavat esiin. Kellosta voi nähdä kuun ja auringon asennon, kulloisenkin kuukauden ja päivän sekä eläinradan symbolin. Käsittämätöntä, että näin vanha kapistus voi vielä toimia!

Upea kansallismuseo

Voisin palata Prahaan jo museoiden vuoksi, sillä kaikkea on mahdotonta ahmaista kerralla. Eikä hosuminen kyllä kannatakaan. Me päädyimme Prahan kansallismuseoon, joka on jo arkkitehtuurisesti näkemisen arvoinen. Olin varautunut perinteiseen merkkiteosten kokoelmaan, mutta museo keskittyykin esittelemään evoluution eri vaiheita. Aloitimme suuresta huoneesta, joka oli täynnä mineraaleja sekä meteoriittien kappaleita. Tuijottelin vitriinien takana olevia erivärisiä ja -muotoisia aarteita monttu auki, enkä ollut ainoa. Tämä osio näytti olevan kaikenikäisten mieleen. Näyttely jatkui mammuteista muihin eläinkunnan lajeihin ja päätyi ihmisen keksimiin innovaatioihin.

Kansallismuseon ylimmässä kerroksessakin kannattaa piipahtaa, sillä näköalatasanteelta avautuu komea maisema kaupunkiin.

Viihteellisemmät museot

Illuusiotaide tuntuu olevan nyt kovassa buumissa (vrt. Helsingin Paradox Museum). Prahassa samantyyppisiä silmänkääntötemppuja tarjoilee IAM Illusion Art Museum. Paikka ei ole kovin suuri, mutta ihan lokoisaa väliviihdettä. Sisäänpääsy maksoi 14 euroa.

Seuraavaan kertaan jäivät ainakin modernin taiteen museo Veletržní Palác, Franz Kafka Museum, ja Kommunismimuseo.

Klassista ja jazzia joka päivälle

Prahassa kannattaa säästää ainakin yksi ilta livemusiikille, sillä valinnanvaraa täällä riittää. Pelkästään klassisen musiikin konsertteja ja jazz-keikkoja järjestetään kaupungissa monta kertaa päivässä. Tulevia tapahtumia voi tsekata esimerkiksi Bohemian Concerts -sivustolta. Me päädyimme ensin Prahan filharmonisen kamariorkesterin konserttiin. Tunnin kestänyt ohjelmisto oli rakennettu Vivaldin, Mozartin ja Beethovenin klassikoista. Liput maksoivat 46 euroa henkilöltä.

Toisena iltana laskeuduimme Jazz Republiciin, joka on Prahan tunnetuin jazz-klubi. Ihan mieletön kokemus oli tämä! Lavalle nousi Prague Jazz Ensemble, joka soitti iltayhdeksästä puolille öin saakka. Sisäänpääsymaksua tänne ei ole, mutta paikka kannattaa varata etukäteen Jazz Republicin nettisivuilta. Baarista voi ostaa juomia, ja pientä purtavaakin on. Tilasimme burritot.

Seinällä olevista valokuvista bongasin monta tuttua vierasta, kuten Bill Clintonin ja B.B. Kingin.

Ravintolat ja kahvilat

Praha ei vaikuta äkkiseltään miltään kulinaristien mekalta. Ravintolapöydissä näkyi enimmäkseen isoja olutkolpakoita ja tuhteja liha-annoksia. Vastapainoksi löytyi ihan hyvä valikoima etnisiä ravintoloita ja tyylikkäitä kahviloita, joissa on tarjolla monipuolisempi menu. Tässä muutamat poiminnat:

OMG restaurant: värikäs japanilainen ravintola, jonka listalla annoksia sushista sashimiin ja rameniin. Plussaa hauskasta sisustuksesta, joka on jokaisen manga- ja animediggarin taivas. Kahden hengen ruoat ja juomat (ei alkoholia) yhteensä 35,40 euroa.

Cafe Savoy: vuodesta 1893 Malá Stranassa toimineen kahvilan yhteydessä on oma leipomo. Kattava juomalista, hyvät leivonnaiset ja myös ruokaa. Hienostunut tunnelma (yläkuva). Kahden hengen juomat, kahvi ja leivos maksoivat 28 euroa.

Cafe Louvre: toinen historiallinen kahvila aivan Prahan keskustassa, Národni-kadulla (vuodesta 1902). Perinteistä tsekkiläistä ruokaa ja eurooppalaisia klassikoita, itse tehdyt jälkkärit ja spesialiteettina kello viiden tee. Kahden hengen ruoat (pääruoat, jälkiruoat, viinit, digestiivit ja kahvit) yhteensä 57 euroa.

Vinograf Wine Bar: laadukas viinibaari, jossa myös fine dine -henkinen menu. Jokaiselle ruoalle listassa omat viiniparitukset. Alkuruoat ja pienemmät annokset alkaen 10 euroa, pääruoat 15-25 e.

San Carlo: kodikas napolilainen pizzeria Malá Stranassa. Muhkeat ja laadukkaat pizzat 8-12 euron välillä.

Satojen tarinoiden hautausmaa

On tietysti hupaisaa päättää matka viimeisenä päivänä hautausmaalle, mutta minkäs teet. Vyšehrad osui vastaan sattumalta, kun lähdimme kävelemään Vltava-joen vartta alajuoksulle päin. Ensin korkean mäennyppylän päältä erottui Pyhän Pietarin ja Paavalin kirkko, mutta se oli harmiksi kiinni. Vieressä oli sitten tämä aivan mielettömän hieno Vyšehradin hautausmaa, joka veti vertoja New Orleansin upeille hautausmaille. Vyšehradin hautamonumentit ovat käsittämättömän persoonallisia ja koristeellisia: niiden symboleista oli helppo päätellä vainajan elämäntarinaa. Tänne onkin haudattu monia tunnettuja tsekkiläisiä kirjailijoita, näyttelijöitä, muusikoita ja tiedemiehiä. Lumoava paikka!

Kukkulaa kiertää myös komea muuri, josta on hulppea näköala alas joelle.