Millaista olisi asua Kemiönsaaressa? Erilainen etätyöviikko

Siirsimme etäkonttorimme viikoksi Kemiönsaarelle. Samalla kartoitin saaristokunnan asunto-, hinta- ja palvelutarjontaa ja vertailin sitä arkeemme pääkaupunkiseudulla. Tulokset yllättivät.

Kaupallinen yhteistyö: Visit Kemiönsaari

Irtisanouduin kuusi vuotta sitten vakituisesta työpaikasta ja lähdin yrittäjäksi. Asumme Vantaalla, mutta nykyinen työni ei sido minua enää yhteen paikkaan: voin pystyttää etäkonttorin käytännössä melkein minne tahansa. Puoliso työskentelee puolestaan monikansallisessa yrityksessä, jossa kaikki kokoukset pidetään Teams-yhteyksin. Täysi-ikäiset lapsemme asuvat toistaiseksi kotona, mutta veikkaan, että vuoden tai kahden päästä olemme täällä kaksin.

Koska olen erikoistunut matkailusisältöihin, työhöni sisältyy paljon reissaamista: sekä kotimaan sisällä että ulkomailla. Laskin huvikseni, että viime vuoden 61 työkeikasta kymmenen kohdistui maakuntiin tai Eurooppaan. Pääkaupunkiseudulla minua työllisti 21 keikkaa ja kokonaan etänä pystyin hoitamaan 30 toimeksiantoa eli liki puolet kaikista työtehtävistäni.

Viime aikoina olemme pohtineet miehen kanssa usein vaihtoehtoisia asumismuotoja. Haaveissa on viettää vielä joskus talvi jossain Etelä-Euroopassa, mutta irtiotot kotimaan sisälläkin kiinnostavat. Kuka tietää, vaikka innostuisimme vielä luopumaan kalliista neliöistä pääkaupunkiseudulla ja muuttamaan maakuntaan. Etätyöskentelyn edellytyksiä lähdimme selvittämään viikoksi Kemiönsaareen (videotunnelmia löydät muuten Instagramin Kemiönsaari-stoorikansioistani)

Mitä palveluja oikeastaan tarvitsemme?

Pääkaupunkiseudun asukkaat perustelevat sijaintiaan usein palvelujen määrällä: Helsingissä on näppärä lähteä lyhyelläkin varoitusajalla teatteriin tai leffaan ja woltata ruokaa kotiin. Kun itse asuin parikymppisenä ydinkeskustassa Kruununhaassa, käytin valtaosan rahoistani ravintoloihin, leffoihin ja vaatekauppoihin.

Elämä on mullistunut monin tavoin noista vuosista. Osittain se johtuu omasta ikääntymisestä, mutta on maailma ympärilläkin muuttunut. Nyt tilaamme leffat, tv-sarjat, musiikin ja äänikirjat suoratoistopalveluista sekä monet muutkin ostokset verkkokaupoista kotiin kannettuna. Oleellisinta on toimiva nettiyhteys.

Arjessa käytämme eniten ruokakaupan ja kuntokeskuksen palveluja. Huoltoasemaa tarvitsemme harvakseltaan, sillä ajamme käytännössä kaikki pääkaupunkiseudun matkat sähköllä ja lataamme hybridiauton kotona. Helsingin keskustaan pääsee bussilla tai junalla, mutta välillä voi mennä viikkoja, ettei siellä tule käytyä ollenkaan. Veikkaan, ettemme ole ainoita, joiden arki noudattaa tätä kaavaa.

Kemiönsaaren sijainti ja liikenneyhteydet

Varsinais-Suomen eteläreunalla köllöttelevä Kemiönsaari on alueena yllättävän laaja. Merialueet huomioiden Kemiönsaari on liki neljä kertaa Helsinkiä isompi. Väljää on myös ihmisten puolesta: Kemiönsaaressa on vain reilut 6400 asukasta.

Etäviikkomme aikana kävi selväksi, että oma auto tulee täällä kyllä tarpeeseen. Varsinkin, jos aikeena on liikkua saarella enemmän. Julkinen liikenne toimii parhaiten Turkuun, jonne kulkee edestakainen bussi kuusi kertaa päivässä. Koska Kemiönsaari kuuluu Varsinais-Suomen ja Satakunnan seutuliikenteeseen, alueella pääsee liikkumaan edullisesti Seutuplus-lipuilla (aikataulut ja liput saa hoidettua sovelluksella samaan tapaan kuin pääkaupunkiseudun HSL-äpissäkin). Bussimatka Turkuun kestää pari tuntia, omalla autolla tunnin.

Jos haluaisimme siirtyä bussilla Helsinkiin, meidän pitäisi matkustaa ensin Saloon, jonne linja-auto liikennöi kolme kertaa päivässä. Salostahan menee sitten busseja ja junia Helsinkiin melkein tunnin välein (matka-aika Salo-Helsinki-välillä noin 1,5 tuntia). Paikallisilta sain vinkin, että kätevintä on kuulemma ajella Kemiönsaaresta Saloon omalla autolla ja kulkea Helsinkiin julkisilla.

Toki paljon matka-aikoihin vaikuttaa sekin, missä päin Kemiönsaarta asuu: meren rannalta Taalintehtaan päästä on Saloon 72 kilometriä ja tunnin ajomatka. 48 kilometrin siivu Kemiöstä Saloon taittuu sen sijaan 40 minuutissa.

3000 saarta ja yhteysalukset

Toki olen tiennyt, että Saaristomeren kansallispuisto on iso osa Kemiönsaarta. Silti yllätti kuulla, että Kemiönsaaressa on huimat 3000 saarta. Niistä 20 saarella asutaan ympäri vuoden. Yhteysaluksia kulkee hyvin ja niillä matkustaminen on yleensä ilmaista. Reittejä ja aikatauluja voi tutkia saaristolautat.fi-sivulta, jossa yhteydet on eritelty vielä kätevästi kartalle. Itse kävin pyörähtämässä autolla esimerkiksi Hiittisissä ja Rosalassa, jonne kulkee yhteysalus Kasnäsistä 4-8 kertaa päivässä. Ja pääseehän Kasnäsistä muuten Bengtskärin majakallekin, mutta tuo yhteys on maksullinen.

Mihin hintaan Kemiönsaaresta saa asuntoja?

Aijai, nyt päästään parhaaseen osuuteen: rakastan nimittäin katsastaa eri paikkakuntien asuntotarjontaa. Me vietimme etätyöviikon näin ihanassa mökissa Kemiönsaaren Dragsfjärden-järven rannalla, vain vartin ajomatkan päässä Taalintehtaalta (esittelen mökin ja sen hinnan seuraavassa postauksessa).

Vantaan ja Kemiönsaaren omakotitalojen hintaero on melkoinen: jos Vantaalla talojen mediaanihinta pyörii noin 400 000 eurossa, Kemiönsaarella lukema on 129 000 euroa. Esimerkiksi Etuovi.comissa on nyt myynnissä 75 asuntoa Kemiönsaarelta: omakotitalojen mediaanihinta alueella on 1080 euroa neliöltä, kerrostalojen 1161 euroa neliöltä. Vantaalla omakotitalosta joutuu pulittamaan noin 3055 euroa neliöltä, kerrostalojen neliöhinta on hurjat 4189 euroa (lähde: Etuovi.com).

Ja totta se on, Kemiönsaarella on tosiaan myynnissä useita omakotitaloja hiukan alle tai yli 100 000 eurolla. Kerrostaloja on alueella suhteessa huomattavasti vähemmän ja monet niistä ovat vanhoja, mutta rempattuja yksilöitäkin osui haaviin. Tilavia yksiöitä tai kaksioita voi saada 30 000–50 000 eurolla.

Kävin uteliaisuudesta tutkailemassa myös vuokra-asuntojen valikoimaa, sillä voisi olla hauska muuttaa Kemiönsaarelle vaikka puoleksi vuodeksi tai vuodeksi. Vuokraovi.com tarjosi alueelle 16 asuntoa: niistä valtaosan vuokra jäi reilusti alle 600 euroon kuussa. Halvimmillaan yksiön saisi 320 euron kuukausihintaan. Onhan siinä melkoinen ero pääkaupunkiseudun asuntoihin, joissa pienistäkin yksiöistä voi joutua pulittamaan yli 800 euroa.

Vinkki! Kannattaa pitää silmällä myös Facebook-sivua nimeltä Kimitoöns Bostadsmarknad - Kemiösaaren Asuntomarkkinat.

Taalintehdas - kaunis ruukkikylä meren äärellä

Sen huomasimme viikon aikana, että asunnon sijainnilla on merkitystä. Jos kyseessä on viikon loma, mökki voi olla hyvin kauempana ja harvaan asutulla seudulla. Mikäli muuttaisin Kemiönsaarelle, haluaisin löytää asunnon todennäköisesti 1700 asukkaan Taalintehtaalta. Ihastuin historialliseen ruukkikylään jo muutamia vuosia sitten, kun kävin siellä ensimmäisen kerran. Tykkään Taalintehtaan yhteisöllisestä käsityöläistunnelmasta ja saaristomeiningistä. Veikkaan, että tämä on myös kehittyvä alue, jossa asuntojen hinnat tulevat nousemaan. Alueelle on muuttanut viime vuosina paljon uusia asukkaita mm. Turusta ja pääkaupunkiseudulta.

Kaupat ja palvelut

Bongasin Kemiönsaarelta 8 ympärivuotisesti auki olevaa ruokakauppaa, joista kaksi isointa sijaitsee Kemiössä eli ns. kätevästi matkan varrella. Lisäksi kesäsesonkina on auki joitakin pieniä kauppoja, joiden valikoimat ovat rajatummat.

Kemiö: S-Market Kemiö ja K-Supermarket Kompass.
Taalintehdas: K-Market Kompis ja Sale Taalintehdas.
Dragsfjärd: K-Market Dragsfjärd ja K-Kärra.
Kasnäs: K Nära Butik.
Hiittinen: K-Holmströms Lanthandel.

Alko löytyy sekä Kemiöstä että Taalintehtaalta.

Apteekit sijaitsevat niin ikään Kemiössä ja Taalintehtaalla.

Postin pisteet keskittyvät Kemiöön, Taalintehtaalle, Västanfjärdiin ja Kasnäsiin. Bongasin myös Hiittisisten kaupasta postin kyltin.

Rautakauppoja ja rakentamiseen erikoistuneita liikkeitä Kemiönsaarella on huimat 9: Kemiössä, Taalintehtaalla ja Dragsfjärdissä.

Kampaamoja Kemiönsaarella on 7: neljä Kemiössä, kaksi Taalintehtaalla ja yksi Björkbodassa.

Kirjastot sijaitsevat Hiittisissä, Taalintehtaalla, Västanfjärdissä ja Kemiössä.

Päiväkodit ja koulut

Meidän ei tarvitse asuinpaikkaa harkitessa pohtia enää päiväkotien ja koulujen sijainteja, mutta tiedän, että monelle nämä ovat tärkeitä kriteerejä. Kemiönsaaren suurin etu varhaiskasvatuksen ja koulujen suhteen on, että rakennukset sijaitsevat melkein aina keskellä luontoa. Ryhmäkootkaan eivät täällä pullistele samaan tapaan kuin pääkaupunkiseudulla.

Päiväkodit ja esikoulut: varhaisopetusta löytyy Kemiöstä, Taalintehtaalta, Västanfjärdistä ja Hiittinen-Rosalasta. Perhepäivähoitajiakin alueella toimii.

Koulut: Kemiössä, Dragsfjärdissä, Taalintehtaalla ja Rosala-Hiittisissä on ruotsinkieliset peruskoulut. Suomenkielistä perusopetusta tarjotaan Taalintehtaalla ja Kemiössä.

Lukio: Kemiönsaarella toimii vain ruotsinkielinen lukio, Kimitoöns Gymnasium. Jos mielii siis suomenkieliseen lukioon, täytyy suunnata esim. Saloon tai Turkuun.

Kuntosalit ja muu sisäliikunta

Kuntokeskusten palveluja käytämme useamman kerran viikossa. Vantaalla maksan salista ja jumpista joka kuukausi 59 euroa. Kemiönsaarella halusin päästä myös työpäivän jälkeen treenaamaan, joten suuntasin Taalintehtaalla sijaitsevaan Ruukinhalliin. Valinnanvaraa eri lajeille on, sillä hallissa on varusteet ja tilat mm. salibandyn, käsipallon, futsalin, lentopallon, koripallon, sulkapallon, telinevoimistelun, tenniksen ja pöytätenniksen harrastamista varten. Mikä parasta, Ruukinhallin yläkerrassa on moderneilla Matrixin laitteilla varusteltu iso kuntosali, jossa sain tehtyä kunnon punttitreenin.

Kiva oli jutella myös Ruukinhallia pyörittävän Risto Vahderpään kanssa. Risto kertoi, että he muuttivat vaimon kanssa Kemiönsaarelle Tampereelta kolme vuotta sitten. Vuokra-asunto ja työpaikat löytyivät nopeasti.

Ai niin, arvatkaas, mihin hintaan täällä saa kuntosalin kuukausikortin? No, 35 eurollapa hyvinkin. Eläkeläiset, opiskelijat ja työttömät pääsevät treenaamaan 25 euron kuukausihintaan.

Kuntokeskuksia löytyy muuten myös Kasnäsistä (sali + kylpylä) ja Kemiöstä (5 sisäliikuntapaikkaa). Ryhmäliikuntatunteja järjestää Kemiön Actiwell ja Kemiönsaaren aikuisopisto.

Retkeilyreitit

Kemiönsaaren suurin valttikortti on ehdottomasti luonto. Jos asuisin täällä, hommaisin varmasti oman kajakin ja meloisin upeaa saaristoa ympäriinsä. Kemiönsaaren karttaan onkin koottu ehdotuksia vesiretkeilyreiteiksi. Kuivalla maallakin riittää tutkittavaa. Kävin yhtenä päivänä kävelemässä mm. Söderlångvikissä, josta olisin voinut jatkaa vielä 18,5 kilometrin mittaiselle Purunpään retkeilyreitistölle. Komeita maisemia on myös 6,3 kilometrin mittaisella Senatsbergetin polulla, jonka alkuun pääsee esim. Taalintehtaalta. Kasnäsin 8 kilometrin pituinen ulkoilureittikin kannattaa pitää mielessä. Muita Kemiönsaaren patikointipolkuja voi tutkia täältä.

Ravintoloita ja kahviloita

Jos rakastat luuhailla kahviloissa ja testata joka viikko erilaisia ravintoloita, Kemiönsaaressa vaihtoehdot käyvät ainakin kesäsesongin ulkopuolella äkkiä vähiin. Monet ravintolat yrittävät toki pidentää sesonkia, mutta kannattavuuden kannalta se vaatisi, että paikalliset asukkaat myös käyttäisivät palveluja. Olisikin mahtavaa, jos ulkona syömisen kulttuuri vahvistuisi myös pienillä paikkakunnilla.

Tässä muutamia ravintoloita, joihin pääsee myös talvikaudella:

Ravintola Amos Krog: Söderlångvikin kartanon ravintola on avoinna toukokuusta syykuulle, mutta valotapahtuma Lux Söderlångvikin (23.11.-18.12.24) aikaan ja isänpäivänä 10.11.24 täällä pääsee herkuttelemaan.

Road Cafe Yttis: Dragsfjärdin vanhaan kouluun on avattu ihana kahvila-ravintola. Kävin testaamassa mainion lounasbuffan, johon kuului keitto, runsas salaattipöytä ja pari lämmintä ruokaa. Iltaisin tarjolla myös pizzaa.

Kasnäs Paviljong: Kasnäsin sataman kupeeseen ja kylpylän viereen avautui muutama vuosi sitten iso ravintola. Ala carten puolella näytti olevan paljon hyviä kala-annoksia.

Ullman´s Villa: Ehdoton lempparini Kemiönsaarella. Taalintehtaan putiikkihotelli, jonne voi pistäytyä myös kakkukahveille, aamiaiselle tai illallisellekin. Ullman's Villa on auki myös talvisin, mutta silloin supistetusti eli pe-su. Kaikenlaista spesiaalia ohjelmaa on välillä luvassa ja sitä kannattaa seurata myös FB-sivuilta.

Stall's Bar & Food: Taalintehtaan vanhassa rantamakasiinissa palveleva Stall's Bar & Food on tietysti parhaimmillaan kesällä, kun keskusta täyttyy veneilijöistä ja mökkeilijöistä. Mutta kiva fiilis täällä on talvikaudellakin: paikka on siis auki pe ja la. Hyvät burgerit!

Ravintola Strand: Taalintehtaan keskustassa sijaitsevassa hotelli-ravintolassa voi herkutella arkisin lounasta ja iltaisin rentoa bistroruokaa ala carte -listalta.

Kubu - vanhan koulun uusi elämä

Yhteisöllinen toiminta on paras tapa lisätä pienten paikkakuntien elinvoimaa. Kulttuuritalo Björkboda (Kubu) on mainio esimerkki inspiroivasta, asukkaita ja ohikulkijoita yhdistävästä monitoimipaikasta. Tuomo Tammenpää ja Sari Kippilä ostivat Kemiönsaarelta vanhan kyläkoulun ja avasivat siihen kulttuurin monitoimitalon pari vuotta sitten.

Kubussa järjestetään mm. taidenäyttelyjä, tapahtumia, yksityisjuhlia, konsertteja ja mahtavalta kuulostavia työpajoja. Workshoppien aiheet voivat vaihdella syntikkamusasta puutöihin, maalaukseen, unelmakarttoihin, kirjansidontaan tai vaikka valokuvaukseen. Äsken Tuomo ja Sari tempaisivat pystyyn Metsämörkö-tapahtuman, jossa idea oli nauttia pimeyden kauneudesta. Mainio vastaisku valoa tulviville Lux-tykityksille.

Menkäähän käymään, jos täällä päin liikutte!

Kemiönsaaren salaisuus: valtaosa on kotoisin muualta

Vaikka vietimme Kemiönsaarella vain viikon, ehdin tutustua liutaan ihmisiä. Huomasin kemiönsaarelaisten kanssa jutellessa, että yllättävän harva on kotoisin täältä. Aika usein saarelle muuttaneet ovat niitä, jotka perustavat uusia yrityksiä ja innovaatioita tai ryhtyvät muuten vain aktivoimaan sakkia. Kuvittaja Sofia Koistinen (yllä) päätyi Kemiönsaarelle Kirkkonummelta ja avasi Taalintehtaalle äitinsä kanssa ihanan Fröken & Rouva -puodin (tästä lisää seuraavassa postauksessa). Lasitaiteilija Jarl Hohenthal sen sijaan ennätti asua Vänöxan saarella ja Tanskassa ennen omaa studiota Taalintehtaalla. Jarlin luona törmäsin puolestaan Mustosen Vuokkoon, joka kertoi olevansa kotoisin Lapin Sallasta, mutta työskentelevänsä nykyään kylän apteekissa.

Meretniemen purjehtijaperhekin viihtyy täällä

Niin, ja sitten on tietysti Meretniemen perhe, joka päätyi Kirkkonummelta maailmanympäripurjehduksen kautta Kemiönsaareen ja Taalintehtaalle. Kävin Riikan kanssa yhtenä iltana syömässä ja utelin, mikä ihmisiä Kemiönsaarelle vetää.

"Luonto ja hiljaisuus, uskoisin. Huomaan itsekin eron nykyään, kun käyn välillä Helsingissä. Elämän tahti tuntuu siellä paljon uuvuttavammalta ja äänet kovemmilta kuin ennen."

Riikka kehuu Kemiönsaaren palvelutarjontaa loistavaksi.

"Asumme ihan Taalintehtaan keskustassa ja pääsemme kävellen kaikkiin tärkeimpiin kylän palveluihin. Töitä pystyn tekemään etänä kotoa, vaikka työpaikkani onkin Helsingissä. Netti toimii loistavasti, sillä tässä kylällä on valokuitu."

Mutta entäs se kieli sitten: Kemiönsaarella asuvistahan valtaosa on ruotsinkielisiä. Pärjääkö täällä suomella?

"Hyvin pärjää. Kemiönsaarelaisiin on helppo tutustua ja täällä on kiva henki. Toki olen alkanut myös itse rohkeasti käyttää ruotsia. Kukaan ei välitä, vaikka lauseet menisivät vähän sinne päin."