Madridin ravintolat – herkkusuun taivas

Madridin ravintolat – herkkusuun taivas

Madridissa kannattaa viipyä useampi päivä, jotta ehtii syödä mahdollisimman paljon.

Jos ei ole vielä aiemmin käynyt selväksi, niin rakastamme Timpan kanssa molemmat syömistä. Ruoka on niin iso osa varsinkin meidän parisuhdelomia, että ollaan välillä valittu kohteitakin hyvien ravintoloiden mukaan. Ja hyvällä en tässä nyt tarkoita mitään satojen eurojen Michelin-illallisia. Ikimuistoisimmat elämykset ovat usein löytyneet katukeittiöistä tai halvoista bistroista ja viinibaareista.


Kun suuntasimme Madridiin loppuvuodesta 2019, googlailin tarjontaa hiukan etukäteen. Kävi ilmi, että Madridissa on muihin Espanjan kaupunkeihin verrattuna lukumääräisesti eniten baareja. Vuoden 2017 tilaston mukaan 6758 kappaletta eli 2,13 kuppilaa tuhatta asukasta kohden. Kukaan ei varmaan tiedä, mikä tilanne on koronamyllytyksen jälkeen, mutta veikkaan, että elämän normalisoituessa ravintolat jälleen aktivoituvat ja uusiakin herkkuloita syntyy.

Seuraavassa muutamia suosikkeja, joihin meidät tutustutti paikallinen oppaamme, Enrique.


San Miguelissa saa varautua ryysikseen viikonloppuisin.

Madridin kauppahallit

Melkein sanoisin, että näistä kannattaa aloittaa, sillä kauppahalleissa pääsee heti tapaksien ja viinien makuun. Kauppahalleissa on muutenkin kiva fiilis, eikä tarvitse lukita itseään yhteen annokseen, vaan voi käydä herkuttelemassa joka kojusta jotain pientä.

Turistioppaissa mainitaan usein yli satavuotias Mercado San Miguel, joka sijaitsee aivan keskustassa ja onkin arkkitehtuurisesti kaunis. Huono puoli on, että paikka on usein ääriään myöten täynnä ja ruuhka vain yltyy viikonloppua kohden. Enrique vei meidät sen sijaan Mercado de la Cebadaan, jonne on San Miguelista vain kymmenen minuutin kävelymatka, mutta sisällä on huomattavasti rauhallisempaa. Paikallisten suosimasta hallista voi ostaa kalaa, lihaa ja vihanneksia, mutta yhtä lailla istahtaa lounaalle pystybaareihin. Me osallistuimme täällä Maracuya Vino -baarissa espanjalaisten oliiviöljyjen maistajaisiin (suositusviinien, artisokkien ja juustojen kera tietysti).

Seuraavalla Madridin-reissulla haluan käydä katsastamassa kehutun Mercado san Ildefonson (sijainti), joka on oikeastaan jättimäinen ravintolamaailma, ei niinkään perinteinen kauppahalli. Kiinnostelemaan jäi myös Chuecan kaupunginosassa sijaitseva Mercado de San Anton.  

Daniel Roman pyörittää Mercado de la Cebadan kauppahallissa kivaa viinibaaria Maracuya Vinoa.

El Pimiento Verde: artisokkaherkkuja

En ole ennen tajunnutkaan, kuinka hyvää artisokka voi olla. Erityisesti uunissa paahdettu latva-artisokan sydän, joka oli sisältä ihanan pehmeä ja pinnalta rapea. Olisin voinut vedellä näitä vaikka joka päivä. Tiedä sitten johtuiko maukkaus valmistustavasta ja mausteista vaiko Espanjan otollisista sääolosuhteista ja maaperästä. Maistaa kannattaa joka tapauksessa. Artisokkaa löytyy Madridissa useimpien ravintoloiden listalta, mutta El Pimiento Verde on kuuluisa juuri artisokistaan. Ketjulla on useampia ravintoloita, mutta yksi sijaitsee aivan San Miguelin kauppahallin vieressä.

El Pimiento Verde.

Ferretería: rautakaupasta gourmet-ravintolaksi

Yksi parhaimmista Madridissa testaamistamme ravintoloista oli Ferretería, joka avasi entisen rautakaupan tiloihin Calle Atocha -kadulle muutama vuosi sitten. Jos haluaa syödä pitkän kaavan mukaan, kannattaa buukata pöytä varsinaiseen ravintolasaliin. Me poikkesimme tänne hetken mielijohteesta ja saimme paikat katutason baarin puolelta. Ferreterían erikoisuus ovat jumalaiset iberiankinkut, espanjalaiset juustot ja merenelävät. Baarin puolella voi herkutella siis tapasmeiningillä (20–30 eurolla), mutta ravintolassa kannattaa buukata pöytä ja testata esimerkiksi gastronomic menu -pakettia (ruuat ja suositusviinit 95 e).

Luulin ensin mustekalaksi, mutta tämä olikin merimakkaraa. Todella hyvää!
Iberiankinkut sulivat suuhun.

La Colmada: opiskelijoiden suosikki

Malasanan kaupunginosassa sijaitseva La Comada pysäyttää jo värityksellään. Voimakkaan siniset sävyt jatkuvat myös sisäpuolella eli paikka on todellinen instagram-kuvaajan paratiisi. Mutta kyllä täällä sytyttää ruokalistakin: 10 eurolla syö jo hyvin. Tarjolla valtava valikoima tapaksia ja simppeliä espanjalaista kotiruokaa.

Kotiruuasta puheen ollen: perinneruokien klassikko tunnetaan nimellä cocido
madrileño. Se valmistetaan pitkään haudutetusta possunvatsasta, kikherneistä ja vihanneksista. Autenttisin kokemus löytyy Casa Ciriaco -ravintolasta, joka on tosin niin suosittu, että pöytävaraus kannattaa tehdä ajoissa.

Plaza Juan Pujol: terassielämää

Vaikea on nyt kuvitella, että Madridissa tarkeni istua terasseilla vallan mainiosti joulukuussa. Suomessa vaihtuu pian toukokuu ja yhä räntää sataa. No, enpä ryhdy nyt masentumaan. Yksi Madridista mieleen jäänyt paikka oli Plaza Juan Pujol. Istuskelimme aukiolla pitkään auringosta nautiskellen ja viiniä hörppien. Ravintoloiden hinta-laatusuhde on täällä Malasanan opiskelijakortteleissa verraton ja valikoimaa piisaa. Esim. Plaza Juan Pujolin ympäriltä löytyy vegaaniravintola Avocado Love, hiekkalattialla varustettu "rantaravintola" Ojala, cocktaileja ja fiinimpiä annoksia yhdistelevä La Dominga ja kiva brunssipaikka The Toast Cafe. Aivan aukion vieressä on muuten myös La Colmada, josta kerroin ylempänä.

Emme & Erre: juustoja ja sardilleja

Tähän sekatavarapuotiin en välttämättä olisi osannut kadulta astua, ellei Enrique olisi meitä tänne tuonut. Paikka ei näyttänyt ulkoa päin mitenkään erikoiselta, mutta sisällä olikin mainio tunnelma. Emme & Erre on vekkuli yhdistelmä tapasbaaria, juusto- ja viinipuotia ja sekalaisen sälän kauppaa. Testasimme sardilleja tomaattien ja oliiviöljyn kera ja joimme lasilliset viiniä. Kiva yhden pysähdyksen paikka.

Sardilleja 

Casa Mira & El Riojano: makeannälkään

Jälkkäri-ihmisenä bongasin Madridista ihania leivospuoteja ja suklaakauppoja. Espanjalaisia churrojakin löytyy melkein joka kadunkulmasta. Espanjalaisten erikoisuus on 'turron nougat', jonka legendaarisin valmistaja on Casa Mira (sijainti). Olipahan muuten melkoinen hyörinä täällä joulukuussa, kun kaikki hamstrasivat herkkuja joulupöytään.

Toinen Madridin klassikko on vuodesta 1855 Calle Mayor -kadulla toiminut kahvila El Riojano, josta Espanjan kuningasperhekin tilaa leivonnaisia säännöllisesti. Täällä kannattaa käydä, vaikkei mitään ostaisikaan. Kahvila on kuin hyppy menneeseen aikaan, sillä perällä oleva sali on säilytetty autenttisena alkuperäisessä luukissaan.

El Riojanon sisäänkäynti on niin pieni, että sen ohi kävelee helposti.

Madridin yöelämä

Kaupunkilomilla tahtoo käydä aina niin, että päivisin tulee käveltyä maratonin verran ja iltaisin sitä on niin poikki, ettei jaksa raahautua enää mihinkään. Madridissa kannattaisi kyllä säästää voimia baarikierroksellekin, sillä valinnanvaraa piisaa aina flamenco-baareista korttelipubeihin ja klubeihin. Me päädyimme yleensä iltadrinksuille hotellimme (Hotel Riu Plaza España) 27. kerroksessa sijaitsevaan kattobaariin. Jotain säälittävästä amatöörimeiningistä kertoo se, että aina kun olimme lähdössä nukkumaan, muu kaupunki näytti pääsevän vasta vauhtiin. Monet ravintoloista ovatkin auki jopa aamukuuteen. Siitä on ammattilaisten sitten luonteva siirtyä yöpalan eli churrojen kautta aamiaiselle.


P.S. Lisää Madridista:

Madridin nähtävyydet - 10 vinkkiä ensikertalaiselle
Yövyimme hotellissa, jossa on Madridin korkein kattobaari

Tulossa!
Madridin idylliset lähikohteet





sanna image
sanna