Maailmanpyörä ja öinen Helsinki

Näin kauniilta Helsingin valomeri näyttää 40 metrin korkuisen maailmanpyörän huipulta.

Että voikin tulla hyvä mieli spontaaneista tempauksista. Minun piti ajella lasten kanssa eilen sukulaissynttäreiltä suoraan kotiin, mutta Katajanokan punainen kaunotar jotenkin hypnotisoi meidät. Ja hyvä niin. Jos maailmanpyörän liepeillä on kesäisin tasainen turistiryysis, niin nyt olimme melkein ainoat asiakkaat. Kyyti unettavan lämpimässä hytissä maksoi Finnairin plussakorttialennuksella meiltä kolmelta 24 euroa (aikuisilta 9 euroa, lapsilta 7,50). Summalla sai kolme pyörähdystä. Melko tyyristä lystiä siis, mutta kannattaa tuolla ainakin kerran käydä.

En ole yhtään seurannut maailmanpyörähankkeeseen liittynyttä keskustelua, mutta veikkaan, että tätäkin on joku porukka vastustanut. Niin se on aina uusien ideoiden kanssa. Itse näen tässä pelkästään positiivisia mahdollisuuksia. Sijainti on loistava jo risteilymatkustajien kannalta, eikä ulkomuotoakaan tarvitse hävetä. Jos Lontoolla on Thamesin kupeessa lemmenhyrränsä (London Eye), niin miksei meillä sitten omia pusukoppeja…

Iltaisin maailmanpyörä on muuten erityisen kaunis. Sen voimakkaat valot heijastuvat mereen ja näkyvät kauas Espan puistoon saakka.

Toivon, että ideaa jalostetaan vielä eteenpäin. Maailmanpyörän kupeessa on tyhjää tonttia sen verran, että siihen mahtuisi lisääkin (kauniita) huvituksia.
Lisätietoa Finnair Sky Wheelistä.