Kemiönsaari kesän jälkeen: luonnon rauhaa ja edullisempaa mökkeilyä

Suositut kotimaan kesäkohteet ovat paljon kiinnostavampia sesongin ulkopuolla. Turha tungos puuttuu ja matkailu on halvempaa. Näin kaunista oli Kemiönsaaressa lokakuun lopussa.

Kaupallinen yhteistyö: Visit Kemiönsaari

Olen puhunut kotimaan matkailussa pitkään sesongin pidentämisen puolesta. Onhan aivan järjetöntä, että koko Suomi pakkautuu samoihin kohteisiin muutaman kuukauden aikana kesällä. Itse en matkusta juuri koskaan heinäkuussa. Jos tavoitteena on kesämeininki, ajoitan reissut kesäkuuhun ennen juhannusta tai vastaavasti koulujen alkamisen jälkeen elokuun loppuun.

Syksy on lempivuodenaikani ja siitä pääsin nauttimaan viime viikolla myös Kemiönsaaressa. Vaikka en ehtinytkään varsinaisesti lomailla, karkasin läppärin äärestä joka päivä saariston lokakuuta tutkimaan. Tässä lempimaisemia ja -paikkoja.

Lisää kohdevinkkejä löydät muuten edellisestä postauksesta, jossa kerron myös, millaista Kemiönsaaressa olisi asua.

Kartanonrouvana Söderlångvikin tiluksilla

Olen käynyt Söderlångvikissa aina lähinnä museossa ja ravintola Amos Krogissa. Nyt molemmat olivat kiinni, joten lähdin seikkailemaan kartanoa ympäröiville poluille. Syksyllä tunnelma täällä on maaginen: sain pyöriä tiluksilla ja lähiluonnossa käytännössä aivan yksin, ketään ei tullut vastaan. Harmitti, etten pakannut mukaan eväitä. Paikka on kuin tehty retkeilyyn, ja tänne olisi kiva tulla pienten lastenkin kanssa.

Tulossa: Lux Söderlångvik 23.11.-18.12.24

Jos nautit valotapahtumista, käy ihmeessä katsastamassa marraskuussa alkava Lux Söderlångvik. Tuolloin kartano ja sen pihamaa muuttuvat satumaaksi, kun hienot valoinstallaatiot täyttävät tienoon. Tämän vuoden taitelijat ovat Alexander Reichstein, valotaitelija Irina Pått ja tilan omat puutarhurit Pia Holm ja Petra barre-Cygnel. Kartanossa voi ihastella myös paikallisten kotileipureiden toteuttama piparkakkutaidetta. Museo ja tilapuoti ovat Luxin aikana auki ke-su. Ravintola Amos Krog puolestaan palvelee valoviikoilla torstaista sunnuntaihin. Isänpäivänä 10.11. ravintolassa on tarjolla herkullinen juhlabuffet.

Ai niin, loppuvuonna Söderlångvikin ohjelmassa on myös joogaa ja after work -talviuintia torstaisin.

Pala Italiaa Kemiönsaaressa

Söderlångvikista erityisen tekee sen arkkitehtuuri. Taidemesenaatti Amos Andersson hankki kartanon kesäpaikakseen 1927 ja muokkasi siitä italialaistyylisen villan. Hulppeat pylväiköt ja patsaat näyttävät jokaisena vuodenaikana hiukan erilaiselta. Nyt niitä reunustivat ruskan värjäämät puut ja komeat kukkapenkit, jotka olivat vielä lokakuun lopullakin komeassa loistossa.

Voisi luulla, ettei tällainen arkkitehtuuri sovi Suomen maaseudulle, mutta Söderlångvikin suuri puutarha on upea.
Söderlångvikin omenatarhoissa on 50 000 omppupuuta. Voitte vain kuvitella, miltä kukkaloisto näyttää keväällä!
Kartanon puutarha on näin kaunis loppusyksystäkin.
Kartanoa reunustavat isot ruusupenkit.

Söderlångvikin luontopolut

Kartanon pihapiiristä lähtevien patikointireittien määrä yllätti. Kipusin ensin kilometrin mittaista Leppäkerttupolkua jylhälle maisemapaikalle, josta avautui upea näkymä syksyiseen saaristoon. Tämä on muuten kiva reitti pienten lastenkin kanssa kuljettavaksi: polkua voi nimittäin seurata leppäkertuiksi maalattuja kiviä pitkin.

Kaunis on myös 1,7 kilometrin mittainen Mona-reitti, joka kulkee omenatarhan ohi Långviken-lahden toiselle puolelle. Polku on saanut nimensä Amos Anderssonin ruotsalaisesta naisystävästä, näyttelijä Mona Mårtenssonista, joka vietti Kemiönsaaressa paljon aikaa 1940-luvulla.

Ensi kerralla meinaan jatkaa matkaa vielä parin kilometrin päässä sijaitsevalle laavulle ja sieltä Purunpää-reitille, jolla on mittaa kaikkiaan 18 kilometriä.

Värikkäät reittimerkit Leppäkerttupolulla.

Joutsenia näkyvissä

Näin viikon aikana Kemiönsaarella kymmeniä kyhmy- ja laulujoutsenia, jotka hengailivat pelloilla ja rantavesissä. Talveksi useimmat joutsenet lentävät avoveden perässä eteläiseen Ruotsiin, Tanskaan, Hollantiin ja Saksaan, mutta ehkä osa niistä jää leutoina talvina tänne Kemiönsaareenkin. Oli jotenkin rauhoittavaa seurata isojen lintujen lipumista lahdenpoukamissa.

Laulujoutsenpariskunta levähtämässä Kemiönsaaren pellolla.

Dragsfjärd - Kemiönsaaren suloisin kirkko ja paras lounas

Vuokramökkimme sijaitsi Dragsfjärdissä, joten täällä tuli pyörittyä viikon aikana usein. Dragsfjärdin keltainen puukirkko on suosikkini. Harmittaa, etten älynnyt käydä pyytämässä vieressä sijaitsevasta seurakuntakeskuksesta, että pääsisin tutkimaan kirkkoa myös sisältä. Tämä vinkiksi teillekin, jos liikutte täällä päin ja huomaatte ovien olevan lukossa.

Vastapäätä kirkkoa on avautunut sympaattinen ravintola Road Cafe Yttis, josta mainitsinkin edellisessä postauksessa. Paikka on auki ympäri vuoden ja täällä on tarjolla päivittäin lounaspöytä sekä iltaisin mm. pizzaa. Lounas maksoi 14,80 euroa ja siihen sisältyi keitto, runsas salaattipöytä, kaksi lämmintä ruokavaihtoehtoa ja kahvi jälkiruokineen. Hyvä hinta-laatusuhde minusta. Vanhaan kouluun avattu kahvila-ravintola on myös sisustettu tosi viihtyisäksi eli veikkaan, että tästä tulee kyläläisten ja ohikulkijoiden kohtaamispaikka.

Uudessa Road Cafe Yttiksessä viihtyisi pidempäänkin. Vanhassa koulurakennuksessa on kiva tunnelma.
Söin Yttiksessä jauhemaksapihvejä ja paistettuja perunoita salaatin kera. Hyvää kotiruokaa.

Taalintehtaan sinisenä hohkaavat hiiliuunit

On mahtavaa, että Taalintehtaan vanhat hiiliuunit on raaskittu säilyttää, vaikka varmasti olisi houkutus rakentaa jotain uutta näin keskeiselle paikalle. 1880-luvulta peräisin olevien hiiliuunien erikoisuus on turkoosinsinisenä hohkaava kuonatiili, joka on syntynyt aikanaan raudan valmistuksen sivutuotteena. Alun perin hiiliuuneja oli Taalintehtaalla yli kaksikymmentä, nyt vielä yksitoista. Kuonatiiltä voi bongata kylän muistakin rakennuksista.

Rautaruukki on muutenkin oleellinen osa Taalintehtaan historiaa, sillä paikkakunta alkoi kehittyä sen ympärille jo 1600-luvun lopussa.

Monissa Taalintehtaan vanhoissa rakennuksissa on hyödynnetty sinistä kuonatiiltä.

Masuunin Gamla bastu

Sain monelta kemiönsaarelaiselta vinkkiä Taalintehtaalla olevasta Masuunin vanhasta saunasta, joka rakennettiin 1850-luvulla ruukin tehdastyöläisille. Välillä Gamla bastu ehdittiin jo lopettaakin, mutta nyt se on ollut vuosia toiminnassa taas. Sauna sijaitsee idyllisen lammen rannalla osoitteessa Masuunitie 2 A. Saunamaksu on 10 euroa ja löylyjen jälkeen pääsee halutessaan uimaan. Aukioloaikoja kannattaa katsastaa Masuunin FB-sivuilta.

Hurmaava Hiittinen ja raukea Rosala

Turun saaristo on minulle rakas, sillä lapsena vietin kaikki kesät purjehtien äidin, isän ja siskon kanssa. Enää perheellämme ei ole venettä, mutta meren äärellä tuntuu aina siltä kuin tulisin kotiin. Kemiönsaarella lähisaaria pääsee onneksi tutkimaan yhteysaluksilla. Viikon aikana ajelinkin lautan kyytiin Kasnäsista ja matkasin Hiittisiin, josta puolestaan pääsee lyhyttä siltapätkää pitkin myös Rosalan puolelle. Keli oli täydellinen: aurinko mollotti ja lämpöä oli reilut 12 astetta. Yhteysaluksen mukana saarelle tuli kyllä muitakin, mutta ihmiset hävisivät kukin suuntaansa ja sain olla jälleen melkein yksin.

Hiittisissä piipahdin hernekeittolounaalla Holmströmsin kyläkaupassa ja puista ristikirkkoa tutkimassa. Komea juhannussalko muistutti keskikesän hulinoista: silloin täällä on takuulla väkeä, kun mökkiläiset ja lomalaiset tulevat. 8,6 kilometrin matkalla Hiittisistä Rosalaan bongasin vuokramökkikylttejä ja B&B-majoitusta. Ei olisi muuten hassumpi idea tulla tänne vaikka talvella viikonlopuksi!

Rosalan viikinkikeskuksessa kävin muutama vuosi sitten matkalla Bengtskäriin. Nyt satamassa oli ihan hiljaista: vajoista ja talleista kuului vain nikkaroinnin ääniä, kun veneitä laitettiin talviteloille.

Yksi kiinnostava Kemiönsaaren kohde on muuten Örön linnakesaari, joka on yllättäen auki myös talvella ja tarjoaa majoitusta, saunapalveluja ja ruokaa.

Satamatunnelmaa Rosalassa.
Hiittisten soma ristikirkko on seurannut merenkulkijoiden elämää vuodesta 1686 asti.

Kasnäsin uusi maisemaravintola ja pulahdus kylpylään

Pidin Kasnäsia ennen hiukan tylsänä kohteena, joka oli lähinnä läpiajopaikka matkalla ulkosaarille. Viime vuosina Kasnäsia on kehitetty matkailupalveluiltaan monipuolisemmaksi. Kylpylä täällä onkin ollut pitkään, mutta nyt Kasnäs on saanut isomman uuden Paviljong-ravintolan ja lisää majoituspaikkojakin tänne on tullut. Sileillä rantakallioilla kulkee hieno geologinen luontopolku, jossa pääsee kurkistamaan 2300 miljoonan vuoden taakse.

Taidetta ja second handia: Fröken & Rouva

Sofia Koistinen pyörittää Taalintehtaan suloisinta pop up -puotia äitinsä Kirsi Koistisen kanssa. Hertsbölentien vanhassa puutalossa sijaitseva Fröken & Rouva on hurmaava kauppa, jossa on Sofian kuvittamia kortteja, muistivihkoja ja taulun kehyksiinkin sopivia printtejä. Kirsillä on puolestaan pettämätön vainu second hand -muodin suhteen, jota onkin puodin rekissä runsaasti. Lisäksi Fröken & Rouvassa on tarkoitus järjestää ennakkoluulottomasti tapahtumia: kesällä täällä pidettiin ristipistotyöpajaa ja piirustuskerhoa.

Fröken & Rouva on muuten auki myös joulun alla, 9.-28.11. lauantaisin klo 11-13.

Fröken & Rouva toimii Taalintehtaan vanhassa rakennuksessa, joka on ollut aikoinaan asuinkäytössä.
Second hand -muotia Fröken & Rouvassa.

Hyvin varusteltu unelmamökki järven rannalla

Kemiönsaari-viikon vietimme Stay Northin Koto Housessa Dragsfjärdissä. Järven rannalla sijaitsevan mökin puitteet olivat niin hyvät, että periaatteessa olisimme voinet ajaa tänne vain ruokakaupan kautta poistumatta tontilta ollenkaan. Tie Dragsfjärden-järven rantaan olikin niin kiemurainen, että jossain vaiheessa alkoi epäilyttää, olemmeko kenties ajaneet harhaan. Lähin naapuri oli toki noin 60 metrin päässä, mutta silti mökkitontilla oli oma rauhansa ja yksityisyytensä.

Avarat tilat ja petipaikat 10 henkilölle

Parasta oli, että Koto House seisoi mäen päällä ja sen isoista ikkunoista avautui näkymä suoraan alhaalla siintävälle järvelle. Välillä tuntui kuin olisimme nukkuneet isossa puumajassa, sillä luonto suorastaan tulvi sisään.

Koto Houseen mahtuu lomanviettoon isompikin porukka, sillä mökissä on petipaikat kymmenelle henkilölle. Päärakennuksessa on kaksi makuuhuonetta, joihin majoittuu neljä. Yläkerrassa on sängyt myös neljälle nukkujalle, ja lisäksi saunarakennuksen yhteydessä on kaksi vierasta majoittava huone. Tuo on tosin käytössä vain kesäisin.

Keittiö on hyvin varusteltu (uuni, hella, mikro, astianpesukone, jääkaappi, pakastin, leivänpaahdin ja astiastot kattiloineen sekä pannuineen). Käytännössä kokkasimmekin valtaosan aterioista täällä. Kylppärissä oli käytössä myös pesukone.

Takkaa emme käyttäneet, mutta tupa lämpeni ilmalämpöpumpulla.

Koto House on yhtä avaraa ja valoisaa tilaa. Timpan kelpasi palaveroida keittiön pöydän ääressä.
Valo helli myös okkarissa. Televisiot oli sijoitettu makuuhuoneisiin.
Yläkerran puolelle mahtuu majoittumaan neljä vierasta.

Melomaan suoraan mökin rannasta

Koto Housella on oma hiekkaranta laitureineen ja käytössä kaksi kanoottia sekä soutuvene. Kävimmekin yhtenä aurinkoisena päivänä melomassa pienen lenkin järvellä. Rannan puilla lämpenevässä saunassa sai pehmoiset löylyt, joista oli kiva käydä pulahtamassa järveen ja yläterassilla olevaan Drop-altaaseen.

Mihin hintaan Koto Housea voi vuokrata?

Yöpymishinta Koto Housessa on sesongin ulkopuolella alkaen 153 euroa yöltä (minimivaraus 2 yötä), mutta summaan lisätään aina 150 euron siivousmaksu. Yöpyjien määrä ei nosta mökin vuokraa. Kesäkaudella hinta onkin sitten aivan eri sfääreissä: jos haluat majoittua Koto Houseen esimerkiksi ensi vuoden heinäkuussa, hinta lähtee yli 600 eurosta (per yö).

Jälleen hyvä muistutus siitä, että kannattaa matkustaa sesongin ulkopuolella.

Saunan tulta tuijotellessa unohtui turha hötkyily.
Tällaisesta luksuksesta pitäisi maksaa kesällä moninkertainen hinta.