Helsingin Lonna on täydellinen päiväretkikohde

Kuinka monta kertaa olenkaan päätynyt Suomenlinnaan tietämättä vieressä olevasta saaresta!

Tämä kesä on ollut kaikessa spontaaniudessaan mainio. Vain vähän kalenteriin sumplittuja menoja, runsaasti fiiliksen mukaan menemistä. Samalla reseptillä päädyin eilen Helsingin Lonnaan, jonne pääsee Helsingin Kauppatorilta JT-Linen vesibussilla kymmenessä minuutissa. Seuraksi lähti toinen kesälomalainen, kaverini Hanna.

Suomenlinnan vieressä sijaitseva Lonna on jo neljättä kesää auki yleisölle, mutta olen jotenkin missannut tämän pikkuruisen, vain 150 metrin pituisen saaren aiemmin. Lonnan historia on mielenkiintoinen. Täällä on käyty neuvotteluja Viaporin linnoituksen antautumisesta, säilytetty ruutia ja raivattu merimiinoja. 1800-luvun lopulta peräisin olevia rakennuksia on viime vuosina hienosti kunnostettu, ja uuttakin rakennettu. Lonnassa on nyt mahdollisuus päästä myös saunomaan.

Me keskityimme touhusta hauskimpaan, syömiseen. Buukkasimme lounaspöydän ravintola Lonnasta, joka hyödyntää hienosti kotimaisia kausimakuja ja lähituottajien herkkuja. Ruokalista vaikutti niin hyvältä, että tuli kiskaistua alku, pää- ja jälkiruuat viinisuositusten kera. Hannakin löysi listalta hyvin syötävää, vaikka allergiat aiheuttavat ravintoloissa toisinaan haasteita.

Valitsin alkuruuaksi porotartarin sienillä, pääruuaksi nieriän kukkakaalilla, varhaiskaalilla ja perunoilla, sekä väliannokseksi juustoja karhunvatukkahillolla. Jälkkäriksi söin salmiakkijäätelöä vadelmilla (nam!). Alkupalan yhteydessä tarjoiltiin myös syntisen hyvää saaristolaisleipää. Suositusviinien (3 kaatoa) kera setti maksoi 81 euroa. Ensi kerralla aion testata Lonnan vohvelibaarin.

Lonnaan pääsee muuten myös omalla veneellä. Saaren kupeessa on vierasvenelaituri, jossa on kuusi poijupaikkaa. Syvyyttä on rannan päässä 1,2 metriä ja laiturin päässä 4 metriä.


Lonnasta voi ihailla Helsinkiä toisenlaisesta perspektiivistä.

JT-Line liikennöi Lonnaan näin loppukesästä tunnin välein, sesonkiaikaan useammin. Edestakainen lippu maksoi 4,50 euroa.


Idyllisellä sisäpihalla saa istua tuulelta suojassa. Terassille ei tarvitse buukata pöytää. Ravintolan sisäpuolelle sen sijaan kannattaa.


Hyvän ruuan (ja viinin) jälkeen hymyilyttää.

Enpä tullut muuten kysyneeksi, saako Lonnan vierasvenelaiturissa olla yötä. Saaren nettisivulla ei ainakaan ollut tietoa satamamaksusta. Tiedättekö te?


Osuimme Lonnaan samaan aikaan ison pöytäseurueen kanssa. Henkilökunnasta pystyi välillä aistimaan, että kiirettä piisasi. Ruoka oli silti loistavaa.


Lonnan uusi saunarakennus istuu maisemaan hienosti. Kahden tunnin saunavuoro maksaa aikuisilta 16 vuoroa. Vuoro kannattaa buukata etukäteen.



Lonnasta voi jatkaa saarihyppelyä vesibussilla Suomenlinnaan ja Vallisaareen.