Ahvenanmaa – näissä maisemissa syntyi Myrskyluodon Maija

Vierailin Myrskyluodon Maijan leffakuvauksissa ja näin Ahvenanmaasta uusia puolia. Arvaattekin ehkä, mikä laulu jäi matkalta korvamadoksi.

Lehdistömatka: Viking Line ja Visit Åland.

Musiikin voima on ihmeellinen. Minun ei tarvitse kuulla kuin alkutahdit Lasse Mårtensonin Myrskyluodon Maijasta ja kyynelpadot aukeavat. Mikään muu sävellys ja teksti ei kuvaa yhtä hyvin saariston luontoa: karunkauniita kallioita, kitukasvuisia mäntyjä, meren tuoksua ja sitä kummallisen pysähtynyttä hetkeä ennen myrskyn puhkeamista.

Olen nähnyt Myrskyluodon Maijan lapsena televisiosta, mutten ole koskaan perehtynyt tarinan syntyhistoriaan. Ahvenanmaalaisen Anni Blomqvistin kirjailijaurahan sai alkunsa tragediasta, kun hänen miehensä ja poikansa hukkuivat saaristomeren myrskyssä. Annille kirjoittaminen oli tapa purkaa pohjatonta surua, josta poiki lopulta viisiosainen Myrskyluoto-romaanisarja ja Åke Lindmanin ohjaama tv-sarja.

Parhaillaan klassikosta on työn alla 4,4 miljoonaa euroa maksava suurelokuva, joka saa ensi-iltansa tammikuussa 2024. Pääsin vierailemaan leffan kuvauspaikalla Pohjois-Ahvenanmaan Getassa. Samalla reissulla näin Ahvenanmaasta monta uutta kohdetta, josta lisää tuolla alempana.

Hyppy entisaikojen saaristoon

On aina yhtä hämmentävää nähdä, kuinka valtavan suuren joukon ponnistelu leffaproduktioon tarvitaan. Alkukesästä Getan sileille rantakallioille rakennettiin lavasteeksi pari taloa ja rantavaja. Myös puvustajilla on ollut epookissa melkoinen urakka. Myrskyluodon Maijaa on kuvattu Turussa, Helsingissä ja Ahvenanmaalla eri vuodenaikoina viime syksystä lähtien. Helmikuun talvikuvauksissa lunta oli saaristossa niin niukasti, että sitä piti tehdä kuulemma selluloosasta.

Leffan päätähdet

Koska Myrskyluodon Maija tehdään alkuperäiskielellä eli ruotsiksi, valtaosa näyttelijöistäkin puhuu sitä äidinkielenään. Päärooleissa Maijana ja Jannena nähdään ruotsalaiset Amanda Jansson ja Linus Troedsson. Karismaattinen kaksikko kävi kertomassa tunnelmista meillekin kuvaustauolla.

Elokuvan käsikirjoituksesta ja ohjauksesta vastaa Tiina Lymi. Musiikkiosuutta odotan sattuneesta syystä erityisesti: Mårtensonin kappale on tietysti mukana, mutta uutta musiikkia leffaan säveltää Lauri Porra.

Tässä talossa Anni Blomqvist asui

Ajelimme tällä reissulla myös Anni Blomqvistin kotiseudulle Vårdön kuntaan ja Simskälän saarelle, jonne liikennöi lossi. Vanha kotitalo on nykyään museona, mutta sitä voivat myös kirjailijat hakea väliaikaiseksi työtilakseen. Sisällä tuntuu juuri siltä kuin aika olisi pysähtynyt 60–70-luvulle. Eteisen naulakossa roikkuu mattopiiska ja Annin vanhoja vaatteita, olohuoneessa raksuttaa kaappikello ja keittiön ikkunalaudalla on pieni antenniradio. Täällä on varmasti ollut kirjoitusrauha ja vapaus olla yksin.

Blomqvistin kotitalo on toukokuusta elokuuhun avoinna myös vierailijoille, mutta tänne on tilattava etukäteen opastettu kierros (+358 457 344 5383).

Kallas Skärgård - täydellistä saaristolaisruokaa Vårdössä

Tunnistan nopeasti paikat, joita on tehty sydän edellä. Sellainen on Timo ja Hanna Vetriön perustama ravintola Kallas Skärgård, joka osuu kätevästi reitin varrelle Simskälasta tullessa. Jo Vetriöiden idyllinen puutarha Vårdössä on näkemisen arvoinen: pihaa koristavat päärynä- ja omenapuut, marjapensaat, huolitellut perennapenkit, lampi ja huvimaja.

Hanna ja Timo muuttivat Ahvenanmaalle Turusta 1989 ja perustivat Kallas Skärgårdin nelisen vuotta sitten. Kaiken oli tarkoitus olla pienimuotoista, mutta niin kävi, että sana kiiri ja nyt perheravintolaan tulee kesällä väkeä bussilasteittain. Ravintolaan kannattaakin tehdä etukäteen varaus, jotta keittiön puolella osataan varautua tulijoihin. Menu koostuu pääasiassa maukkaasta koti- ja lähiruoasta: me söimme täällä päivän kalasaaliiksi saatua siikaa salaatin ja uusien perunoiden kera. Niin simppeliä ja hyvää! Annokset ovat isoja ja hinnat vaihtelevat noin 17–27 euron välillä.

Bomarsundin vierailukeskus – sukellus historiaan

Kun Suomi joutui Venäjän vallan alle 1800-luvun alussa, Ahvenanmaan itäpuolelle Bomarsundiin alettiin rakentaa järkälemäistä puolustuslinnoitusta. Sitä ei vain ehditty koskaan saada aivan valmiiksi, sillä Oolannin sota syttyi 1854 ja britit ja ranskalaiset hyökkäsivät Ahvenanmaalle. On mahtanut olla melkoinen näky, kun kymmenet laivat ovat saartaneet Ahvenanmaata mereltä ja 12 000 sotilasta on jalkautunut Bomarsundiin. Tapahtumien massiivisuudesta saa hyvän käsityksen viime vuonna avatussa Bomarsundin vierailukeskuksessa, jossa hurjaa historiaa kerrataan isoilla screeneillä ja digimallinnuksina. Tarina on kerrottu niin kiehtovasti, että levottomampikin haahuilija malttaa loppuun saakka. Museokäynnin jälkeen kävin kävelemässä linnoituksen raunioiden luona. Täältä lähtee myös 4,2 kilometrin patikointipolku.

Havsvidden Resort

Illaksi ajelimme aivan Ahvenanmaan mantereen pohjoiskärjessä sijaitsevaan Havsvidden Resortiin. Jos tänne huristelee suoraan Maarianhaminasta, matkaan menee autolla noin kolme varttia. Getassa tuntee olevansa ulkosaaristossa, sillä edessä siintää silmänkantamattomiin sinistä horisonttia. Kauneimmillaan paikka on ilta-auringossa, kun graniittikalliot hehkuvat oranssinpunaisena. Aamulla takki tuli tarpeeseen, sillä meri oli täynnä vaahtopäitä ja tuuli navakka.

Havsvidden Resortissa lähimpiin palveluihin on matkaa, joten matkailija on täysin hotellin palveluiden varassa. Niitä toki riittäkin: ravintola on laadukas ja vieraiden käytössä on myös pieni kylpylä saunoineen.

Majoituspuolellakin löytyy valinnanvaraa. Kävimme katsastamassa upeita rantahuviloita, joiden seinänkokoisista ikkunoista avautuu näkymä merelle. Hintakin oli toki hulppea: esimerkiksi tuo alakuvan 57-neliöinen, yhden makuuhuoneen huoneisto maksaa kesäsesonkina 350 euroa yöltä. Sijainti on kyllä loistava ja sisustus viimeisen päälle tyylikäs, mutta ei täällä viikkoa näillä hinnoilla raaskisi olla.

Edullisempaa majoitusta on tarjolla hotellirakennuksissa, jossa minäkin yövyin. Hinta tuosta alakuvan kahden hengen huoneesta on sesonkiaikana 180-195 euroa yöltä. Merinäköalaa huoneissa ole, mutta pakettiin sisältyy aamiainen. Myös pieni kylpylä ja sähkösaunat ovat hotellivieraiden käytössä.

Hunajatilalla Getassa

Mehiläiset viihtyvät Ahvenanmaalla jo aurinkoisten sääolosuhteiden vuoksi, mutta hunajatiloja on täällä muustakin syystä. Ahvenanmaa on maailman ainoita paikkoja, joita mehiläisiä tuhoavat varroapunkit eivät ole vielä kansoittaneet. Slovekialaiset Matej Sachy ja Marcela Sacha perustivat tänne oman hunajatilan nelisen vuotta sitten. Åländska Bin sijaitsee aivan Getan kylällä, vanhaa kivikirkkoa vastapäätä. Tilalla pääsee tutustumaan mehiläistarhauksen saloihin ja maistelemaan oman tilan hunajaa ja hunajaviiniä.

Lolo's Seaside Cafe: vilkas kohtaamispaikka

Getan liepeiltä löytyy myös kesälomalaisten suosikki, monipuolinen Lolo's Seaside Cafe, joka on paljon muutakin kuin pelkkä kahvila. Täältä voi vuokrata käyttöönsä kelluvan saunan, sup-lautoja ja kajakkeja, tai istahtaa nautiskelemaan livemusiikista tai teatterielämyksistä ravintolan puolelle. Rannan glamping-luksustelttoja voi buukata majoituskäyttöön (Snäckö Canvas).

Paikkaa pyörittää Filippiineiltä 19 vuotta sitten Ahvenanmaalle kotiutunut Grace Garcia-Sahlin puolisonsa Conny Sahlinin kanssa. Aviopari on hyvä esimerkki yrittäjäperheestä, joka on ymmärtänyt yhteistyön voiman. Grace ja Conny tekevät tiivistä yhteistyötä alueen yrittäjien kanssa, sillä he ovat oivaltaneet, että näin alue kehittyy ja jokainen voittaa.

Ai niin, kaiken muun toiminnan lisäksi pariskunnalla on tietysti 7 hehtaarin omenatarha.

Paluu Helsinkiin – Viking Gabriellan uusitut parvekehytit

Lähdin muuten tällä kertaa Ahvenanmaalle Turusta Viking Glorylla. Paluumatkalla pääsin testaamaan Viking Gabriellan freesattuja Lux Seaside Premium -hyttejä, joiden kiehtovin ominaisuus oli yhä tallella: hytissä on oma parveke!