Yö vankilahotellissa saa mielikuvituksen laukkaamaan

Yö vankilahotellissa saa mielikuvituksen laukkaamaan

Aamiainen peltilautasilta, päivälliseltä tyrmään, iltasaduksi hurjia häkkitarinoita. Testasimme remontoidun vankilahotellin.

Yhteistyössä hotelli Katajanokan kanssa. Mielipiteet ovat omiani.

Insert

"Vartijat veivät minut vankilan pihalle, portti kolahti perässäni kiinni. Sain punaraitaiset viiruvaatteet. Ne tuntuivat oudoilta ja vähän tunkkaisilta. Minut punnittiin ja kortistoitiin." (Volvo Markkanen)

Selvähän se. Katajanokan vankilahotellin kiehtovin jännite syntyy sen mielenkiintoisesta historiasta. Kalliiden jugend-talojen kupeessa sijaitseva Nokka on hyppy toisenlaiseen maailmaan, joka sai alkunsa paksujen muurien sisällä jo vuonna 1837. Volvo Markkasen lisäksi täällä ovat istuneet mm. Risto Ryti (sotasyyllisyysoikeudenkäynti), Hella Wuolijoki (maanpetos), Remu Aaltonen (omaisuus- ja huumausainerikokset), Jan Jalutsi (pankkiryöstäjä ja vankikarkuri), legendaarinen Ruben Oskar Auervaara (naisten huijaaja), sekä liuta kammottavista murhista ja tapoista tuomittuja suomalaisia.

Kun vankila suljettiin vuonna 2002, moni surkutteli siirtymistä Vantaan uuteen lääninvankilaan:
"Nokka hakkasi viihtyvyydessä kaikki modernit vankilat, jotka on pleksihäkkejä. Vaikka Nokassa oli paskapaljut ja löyhkää, se ei häirinnyt, koska siellä oli sellainen tunnelma, että siellä oli elämää." (Volvo Markkanen)

Löyhkä on ehkä viimeinen sana, joka Nokasta tulee mieleen tänään. Entinen vankila on toiminut persoonallisena hotellina jo kymmenen vuotta, ja tänä keväänä sisustusta on päivitetty. Tuttu sellikäytävä on muuten entisellään, mutta pinnat on rempattu uusiksi.

Insert

Valurautaiset kaiteet ja portaat ovat yhä mielettömän kauniita ja kestäneet hyvin aikaa.

Mattovalinta oli omaan makuuni erikoinen, mutta ehkä kuosin tarkoitus onkin muistuttaa vankilan hurjasta historiasta.

Insert Huonekaluista ja lampuista on annettava erityiskiitosta. Viihtyisiä oleskeluryhmiä löytyy hotellin käytäviltä runsaasti. Vankilan vanhoja esineitä on sisustuksessa myös hyödynnetty.

Insert

Yövyin kaverini Karoliinan kanssa kahden hengen huoneessa, joka on rakennettu kolmesta vanhasta sellistä ja onkin tosi tilava, noin 25-neliöinen. Sävyiksi on valikoitunut viileää harmaata, sinistä ja vihreää, sekä ripaus ylellistä punaista. Sängyn patjat ja tyynyt olivat todella hyvät, eikä tässä hotellissa tarvitse olla huolissaan huonosta äänieristyksestä. Paksujen sellin seinien läpi ei kuulu inahdustakaan.

No kävihän se mielessä: kuka on näilläkin paikoilla kakkuaan lusinut ja minkälaisia kuvioita juoninut. Huoneen ikkunoissa ei ole enää kaltereita, mutta vihjeet kuljettavat kyllä vankila-aikaan. Kun pienistä ikkunoista kurkistaa ulos, näkee ensimmäisenä korkeat muurit:
"Nokan loppuvaiheessa hoksattiin, että viereinen hotelli toimi yhteydenpitokanavana. Erityisesti venäläisten vankien omaiset viestittivät se ikkunista miehilleen. Jotkut venäläiset ja virolaiset järjestivät naapuritaloihin strippareita esittelemään sulojaan." Tuomo Junkkari

Tilava kylpyhuone oli ammeella ja sadevesisuihkulla varustettu. Pesuaineet olivat laadukkaita. Lohduttava ajatus sekin, ettei enää tarvitse tehdä asioitaan ämpäriin niin kuin täällä vankila-aikoina oli tapana.

Vuonna 2017 shampanjaa, 1970-80-luvuilla kiljua:
"Kerran Nokalla ihmeteltiin, miten kaverit olivat niin tillintallin ylimmässä ja alimmassa kerroksessa. Selvisi, että kiljua keitettiinkin keskimmäisessä kerroksessa ja maistiaisia jaeltiin vetämällä ulkoseinää pitkin naruun kiinnitettyä mukia ylös ja alas selleihin." Kari Aarrevuo

"Naiset olivat paljon vaikeampia kuin miehet. Ne oli usein niin pahasuisia, ettei niitä jaksanut kuunnella. Katajanokalla minä onnittelin itseäni siitä, etten tullut valituksi Hämeenlinnan naisvankilan johtajaksi." Raimo Valtonen, vankilanjohtaja.

Insert

Hotellin Linnankellari-ravintola löytyy pohjakerroksesta tiloista, joissa oli ennen vankien työpaja. Aamiainen oli runsas ja monipuolinen, ja sitä voi nauttia vankilatyyliin peltilautasilta. Takavuosina kaikille ei tosin pelkkä ruoka riittänyt:
"Yhteen aikaan oli muotia niellä lusikanvarsia ja veitsiä. Yhden syöjän vein lääkärille ja sen vatsasta löytyi 650 g rautaromua." Atte Still, vartija

Vankilavuosina ruuan eteen joutui näkemään välillä vaivaa:
"Kaveri teki kerran jakkarasta selliinsä nuotion, kun piti lämmittää maksalaatikkoa." S.M. Katajanokan entinen poliisi

Meidän osalta ruokailu osoittautui huomattavasti helpommaksi hommaksi. Varasimme pöydän Linnankellarista, jossa valittavana oli rennompi bistro-henkinen menu (esim. Jail Burger) tai suomalais-skandinaavinen a'la carte -lista. Parhaiten mieleen jäi alkupalaksi valitsemani friteerattu kampasimpukka ja jälkkärilajitelman omenaherkku.

Hotellin pohjakerroksesta löytyy autenttiseen tilaan jätetty yhden hengen selli, sekä ankeaa kellariloukkoa muistuttava ryhmäselli, joka oli käytössä 1800-luvun loppuun saakka.

Insert

Vaarallinen naisvanki teeskentelee kuollutta ja yrittää sen jälkeen paeta.
"Oli myös sellainen tapaus, että vanki oli saanut sahattua kalterin poikki ja päässyt pihan puolelle. Hän piiloutui saunan seinustalla olevaan sianruokakoppiin." Vesa Laitinen, ylivartija.

Tässä postauksessa olleet vanhat vankilatarinat löysin Harri Nykäsen ja Jouni Tervon verrattomasta Nokka – kiven sisällä -kirjasta. Vahva suositus erityisesti sinulle, joka olet buukkaamassa huonetta Katajanokan hotellista.

Maailman muista vankilahotelleista haluaisin päästä testaamaan ainakin Bostonin The Liberty Hotellin ja Tukholman Långholmenin.
Katajanokan hotellin päiväkohtaiset hinnat löydät täältä!

sanna image
sanna