Keski-ikäinen nainen vuoristoradassa (video)

Toiset pelkäävät lentämistä, ja syöpää. Minä pelkään huvipuistoja. Videoterveisiä Amerikasta!

Kun aloimme suunnitella alkukesän roadtrippiä, yritin välttää tätä puheenaihetta kuin ruttoa. Se on mahdotonta, jos asuu perheessä, joka on täynnä huvipuistofriikkejä. Arvasin, että hirveimpien vatsanvääntäjähäkkyröiden googlaaminen alkaa heti, kun lentoliput on varattu. Niin kävi. Mies ja mukulat istuivat illat tietokoneen ääressä ja katsoivat kuola suussa videoita kaiken maailman NinjaX2TurboDevil-tappajista. Kukaan ei kuunnellut, kun piipitin vieressä, että voisimme jättää huvipuistot tällä Amerikan-reissulla väliin. Menee rahaakin niin kamalasti. Ja aikaa.

Sitä en tiennyt, että liput Virginian Williamsburgissa sijaitsevaan Busch Gardensiin oli jo tässä vaiheessa varattu (4 x 68 euroa... Taivas varjele!). Edellisellä reissulla olimme Los Angelesin Six Flags Magic Mountainissa.

Tavallaan ärsyttää, että olen muuttunut vanhemmiten tällaiseksi nysveröksi. Haluaisin niin vimmatusti olla se yltiöviilee supermutsi, joka istuu NinjaX2TurboDevilissa pää alaspäin ja nauraa. Sen sijaan olen possujunavitsien kohteeksi joutuva pelkuri, jonka kaikki energia menee mahdollisten katastrofien ennustamiseen.

Yleensä suostun seurueen pakottamana muutamaan laitteeseen (ja siksi, että "näistä on sentään maksettu"). Silti mietin joka kerta pakoreittiä vielä nelipistevöihin köytettynäkin. Kun kiikkerä häkkyrä jurnuttaa raiteet kolisten kohti huippua, näen asvaltille yksiulotteiseksi paiskautuneen sisälmysläntin, hautajaiset, omaisten surun ja Kymmenen uutisten pääaiheeksi nousseen tapaturman, jossa "suomalaisperhe menehtyi traagisella tavalla".

Tässä teille keski-ikäisen ihmisen paniikinomaista yksinpuhelua, sekä yksi superhieno vuoristorata-ajo laitteesta käsin kuvattuna. Turha kai edes mainita, etten ollut kyydissä... (Video on kuvattu Canonin Legria Mini X -kameralla).