Entä jos jotain sattuu?

Entä jos jotain sattuu?

Mitä enemmän matkustan, sitä vähemmän pelkään. Onko tällainen huolettomuus tyhmyyttä?

Vietin muutama viikko sitten leppoisan miniloman Istanbulissa. Söin kebabia, kuvailin kissoja ja hihittelin moskeijassa huivi päässä kuin nolo teini. Iltaisin istuin ihanan loma-asuntomme parvekkeella ja katselin Bosborinsalmen yli lentäviä Naton sotilashelikoptereita. Tunnelma oli kuin Malmin lentonäytöksessä, kun ei liikaa ajatellut.

On helppoa olla yksinkertainen turisti. Senkun painelee menemään ja sulkee silmät epäkohdilta. Ihastelee eksoottisia värejä ja tuoksuja, näkee pelkät hymyt. Räpsii kameran muistikortin täyteen. Taas yksi nuppineula maailmankarttaan. Olen käynyt tuolla!

Äsken eksyin Suomen ulkoasiainministeriön Turkin-sivuille. Matkustustiedotteessa (13.10.2015) todettiin muun muassa seuraavaa:

Sisäpoliittinen tilanne Turkissa on kiristynyt ja väkivaltaisuudet kasvaneet. Mielenosoituksia ja suuria väkijoukkoja pitäisi välttää. Terrori-iskujen mahdollisuutta ei voida sulkea pois.

Pisteenä iin päälle silmiin osui tämä uutinen.

Hävetti, että olimme jättäneet lapset isovanhempien hoiviin ja karanneet Timpan kanssa edesvastuuttomasti tällaiseen miinakenttään. Tuli mieleen istanbulilainen tarjoilija, jolle ihmettelimme turistien vähyyttä ensimmäisenä lomapäivänä. Se johtuu Turkkiin kohdistuneista negatiivisista uutisista ja levottomuuksista, mies harmitteli tyhjässä ravintolassa.

Silti en missään vaiheessa tuntenut oloani uhatuksi tai pelännyt. Vai oliko sekin naiivin turistikuplani syytä? Enkö vain huomannut pommimiehiä basaarissa? Oliko kissaa silittänyt mummokin Isisin agentti?

Viimeiset päivät olen toiminut juuri niin kuin muutkin: ahminut kaikki uutiset ja some-päivitykset Pariisin surullisesta iskusta, vaihtanut Facebookin profiilikuvan Ranskan-lipuksi, ja lietsonut päälleni tunnetiloja vihasta suruun. Siitä ei ole tullut hyvä mieli.

Vaikka pieni skeptikko yrittää ajoittain ottaa niskalenkin, olen toistaiseksi onnistunut nitistämään sen pois. Sisälläni asuva hyväuskoinen hippi vakuuttaa, ettei terrorismia kitketä synkistelemällä. Pohjimmiltaan syy on tietenkin itsekäs. Haluan, että minulla on hyvä mieli. Voi olla, että sekin on väärin. Silti tiedän, etten voi tuhlata elämää pelkäämällä koko ajan pahinta.

P.S. Istanbul ON kaunis! Insert Insert Insert Insert Insert Insert

sanna image
sanna